Kohti Brysselin tervahautaa

Minulta on kysytty moneen otteeseen, miksi ihmeessä olen päättänyt lähteä ehdolle EU-parlamenttivaaleihin? Miksi haluan ehdoin tahdoin hypätä Brysselin poliittiseen tervahautaan?

Euroopan Unionia vähätellään Suomessa, vaikka Brysselillä on monella aiheallueella enemmän valtaa Unionin jäsenmaiden asioihin kuin Washingtonilla on valtaa Yhdysvaltain osavaltioiden asioihin. Yhdysvallat vain vaikuttaa yhtenäisemmältä, koska sillä on yhteinen ulkopolitiikka ja puolustus. Yhdysvalloissa osavaltioiden tiedotusvälineet myös seuraavat Washingtonin politiikkaa aivan eri tavalla kuin Euroopassa jäsenmaiden tiedotusvälineet Brysselin tapahtumia.

EU-parlamentti on tärkeä poliittisen vaikuttamisen paikka, ja taitava meppi voi vaikuttaa asioihin koko Euroopan mittakaavassa. Esimerkiksi Heidi Hautala onnistui lisäämään EU:n päätöksenteon avoimuutta, ja Satu Hassin vaikutus EU:n kemikaalidirektiiviin on ollut merkittävä.

Ja jos Lissabonin sopimus saadaan joskus voimaan, vaaleilla valitun parlamentin valta suhteessa komissioon ja ministerineuvostoon vielä kasvaa nykyisestä. Demokratian vahvistaminen ja kansalaisoikeuksien tuominen EU:n perussopimuksiin ovatkin tärkeimmät syyt, joiden vuoksi kannatan Lissabonin sopimusta ja kannatin myös sitä edeltänyttä EU-perustuslakiesitystä. Toki Lissabonin sopimuksessa on parantamisen varaa, mutta se on kuitenkin paljon parempi kuin EU:n nykyiset perussopimukset.

EU:lla on erityisen paljon valtaa monilla nimenomaan minulle tärkeillä politiikan alueilla. Esimerkiksi Itämeri on käytännössä EU:n sisämeri, ja Itämerta rehevöittävät ravinteet ovat suurimmalta osin peräisin maataloudesta. Ja Euroopassa maatalouspolitiikasta ja maataloustukien jakoperusteista päätetään nimenomaan EU-tasolla.*⁾ Myös päätökset Itämeren kalastuksen sääntelystä tehdään EU:ssa, ja EU myös neuvottelee Venäjän kanssa Pietarin ja Kaliningradin jätevesien puhdistuksesta. Eli jos Itämeren haluaa pelastaa, on mentävä Brysseliin.

Myös monet minua viime vuosina työllistäneet tietoyhteiskuntapoliittiset päätökset ovat perustuneet EU-tasolla säädettyihin direktiiveihin ja kansainvälisiin sopimuksiin: Tekijänoikeuslaki, teletunnistetietojen tallentaminen, biometriset passit, Prümin sopimus, ... Ohjelmistopatentit sentään saatiin nurin jo EU-parlamentissa, eivätkä tulleet koskaan eduskuntaan asti. Eli jos haluaa vaikuttaa Suomen ja Euroopan tietoyhteiskuntapolitiikkaan, on mentävä Brysseliin.

Mutta sinne Brysseliin ei pääse kukaan yksin. Istuttajat-tukiryhmää tarvitaan taas, ja nyt mukaan tarvitaan Uudenmaan ja Espoon lisäksi väkeä kaikkialta Suomesta! Jo pelkkä lupa käyttää nimeä julkisella tukijalistalla on arvokas tuen ilmaus. Omille sivuilleen voi myös lisätä linkin www.kasvi.org-osoitteeseen, ja kampanjabannerikin on tulossa. Extreme-lajina tarjolla on myös vaalimainosten jakelua ja paikallisen vaalitilaisuuden järjestämistä. Istuttajiin voi ilmoittautua osoitteessa täällä.

Aivan ensimmäiseksi tarvitaan kuitenkin vaalilause. Sen pitäisi olla iskevä, humoristinen ja minun näköiseni. Eduskuntavaaleissa 2003 sain hyvää palautetta lauseesta: ”Istuta oma Kasvi eduskuntaan.” Vuonna 2007 paidoissa luki: ”Jyrki on hyötyKasvi.” Mikä olisi yhtä hyvä vaalilause ensi kesän EU-vaaleissa? Valittu ehdotus palkitaan kiitosten lisäksi vaalikräärällä, esim. T-paidalla ym.

PS: Olen huikean otettu ja onnellinen tästä! 
___

*⁾ Suomen kansalliset lisätuet ovat poikkeus tästä periaatteesta, ja hiertävät jatkuvasti Suomen EU-suhteita. Minulta onkin kysytty kateellisena monta kertaa, miten ihmeessä Suomi onnistui neuvottelemaan itselleen niin hyvät ehdot maataloustukien osalta.
___