Hajautettu sähköntuotanto vaatii sähköverkon kehittämistä
Sähköntuotannon hajauttamisen edut myönnetään jo laajasti. Esimerkiksi huoltovarmuus tunnustetaan paremmaksi, koska useista pienistä yksiköistä koostuva verkottunut energiajärjestelmä ei ole yhtä haavoittuva kuin suuriin tuotantoyksiköihin perustuvaan keskitetty järjestelmä. Lisäksi hajautetun, käytännössä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon energialähteet ovat pääasiassa kotimaisia ja saatavissa myös kriisitilanteissa.
Hajautettu energiatuotanto luo myös työpaikkoja. Keskitetty sähköntuotanto, esimerkiksi ydinvoima on kustannusrakenteeltaan hyvin pääomavaltaista ja työllistää lähinnä rakentamisvaiheessa. Sen sijaan hajautetussa järjestelmässä käytetyt uusiutuvat energialähteet ovat käytössä paljon työvoimavaltaisempia.
Hajautetun energiatuotannon työpaikat syntyvät nimenomaan haja-asutusalueille, joiden työttymyysluvut ovat muuta Suomea huonommat. Biomassan energiakäyttö vaati itse asiassa niin paljon työvoimaa, että sen täysimittainen hyödyntäminen ei välttämättä ole mahdollista työvoimapulasta kärsivässä tulevaisuuden Suomessa.
Hajautettu järjestelmä jakaa paitsi energian tuotannon myös tuotot eri puolille Suomea. Keskitetyn energiatuotannon varaan rakennettu energiateollisuus onkin ollut haluton muuttamaan tätä itselleen hyvin kannattavaa keskitettyä rakennetta ja siirtymään hajautettuun energiatuotantoon.
Vaikka hajautetun energiatuotannon yhteiskunnalliset hyödyt hyväksytään jo laajasti, sitä vastustetaan silti edelleen. Yhtenä perusteluna on sähkönsiirtoverkon kykenemättömyys ottaa vastaan suurta määrää pienissä yksiköissä tuotettua sähköä.
Suomen sähkönsiirtoverkko on tosiaan rakennettu keskitetyn energiatuotannon tarpeisiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei verkon kehittäminen olisi mahdollista samassa tahdissa kuin hajautettua energiatuotantoa rakennetaan. Ilmaista se ei ole, mutta parantaa myös verkon häiriönsietokykyä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa suunnitellaan jo aivan uuden sukupolven sähköverkkoa, joka käyttää sähköautojen akkuja sähkön varastointiin: Jokainen auto voi paitsi ottaa myös syöttää sähköä valtakunnan verkkoon kulutushuippujen tasaamiseksi. Siihen verrattuna pienten voimaloiden verkkoon kytkeminen, edes talokohtaisten mikrovoimaloiden ylijäämätehojen hyödyntäminen ei ole haaste eikä mikään.
Se mitä nää hipit aina jättää
mainitsematta on tietenkin hinta. Tuo ei
tule ilmaiseksi vaan me tullaan
maksamaan tuon takia energiasta monta
kertaa nykyistä enemmän. Samalla tuo
nostaa muutakin hintatasoa. Ei tuo ole
yhtään sen ihmeempää kuin se vanha
esimerkki ikkunoiden rikkomisesta.
Kyllähän se työpaikkoja luo, mutta eipä
tuotakaan kukaan järkevä esittäisi
ratkaisuksi mihinkään.
......... (27.4.2009 15.49)
Ei tosiaankaan monta kertaa enemmän, ja
sekin lisähinta on halpa verrattuna
häiriösietoisempaan jakeluverkkoon ja
ympäristöystävällisempään
sähköntuotantoon.
Jyrki J.J. Kasvi (27.4.2009 16.53)
ja lähde on?
..... (27.4.2009 20.24)
Millä tavalla hajautettu sähköntuotanto
parantaa jakeluverkon
häiriösietoisuutta?
Juho (27.4.2009 22.02)
"Millä tavalla hajautettu
sähköntuotanto
parantaa jakeluverkon
häiriösietoisuutta?"
Se ainakin ensiksi tulee mieleen, että
mahdollisissa runkoverkon
vaurioitumistilanteissa todennäköisyys
sille että yhteydet kaikkiin
tuotantoyksiköihin katkeavat jostakin on
pienempi.
(27.4.2009 22.10)
Se ainakin ensiksi tulee mieleen, että
mahdollisissa runkoverkon
vaurioitumistilanteissa todennäköisyys
sille että yhteydet kaikkiin
tuotantoyksiköihin katkeavat jostakin
on
pienempi.
Niin milloin olet kuulut katkenesta
yhteydestä suomessa runkoverkossa jota
ei ole voitu ohitaa??
tuossa hajautetussa järjestelmässä ei
ole mitään etuja keskitettyn
järjestelmän. päinvastoin haluaisin
todella nähdä miten hajutettun
järjestelmän pelle pelotomien kyhämiä
tuulivoimaloitat liitetään yleiseen
jakelu järjestelmän ja valvotan sähkön
laatua.
(28.4.2009 08.50)
Lisää työpaikkoja... jos niin käy, niin
ne työllistävät yleensä myös koneen joka
kuluttaa fossiilisia polttoaineita.
KOneet myös sitovat pääomia, joten aivan
ilmaista puuhastelua tämäkään ei tule
olemaan. Ratkaisematon ongelma on se,
että miten ja millä kustannuksilla
energia (biosellainen?) saadaan kerättyä
ja toimitettua jalostukseen eli
poltettavaksi. Hyväkasvuisessa metsässä
voidaan olettaa olevan 400
kiintokuutiota puuta (käytännössä
yleensä puolet ja tälläinen metsä on
tukkipuuta jota ei kukaan raski polttaa.
Risut ja vesat taasen ovat varsin
laajoilla alueilla joten niiden
keräämiseen menee energiaa paljon) josta
voidaan tuottaa tankkiautollinen
biodieseliä pyrolyysin kautta, lisäksi
hukkalämpöä jonka voi käyttää hyödyksi.
Jos puu poltetaan niin höyryllä voidaan
tehdä sähköä ja kaukolämpöä, mutta tässä
taas mennään kohden keskitettyä energian
tuotantoa. Toimiva ratkaisu vaatisi: 1)
raaka-aineen keräys 2) kuljetus metsästä
3) energian tuotanto (sopiva energia,
sähkö, lämpö tai bio(diesel)polttoaine)
4) tuhkan hyötykäyttö (ei jätteeksi
kaatopaikalle) 5) lupakäytännöt
Jussi (28.4.2009 09.00)
Hajautettu sähköntuotanto todellakin tuo
huomattavia haasteita nimenomaan
jakeluverkon luotettavuudelle ja sähkön
laadulle. Vaadittavat investoinnit ovat
todella korkeita.
Sähkönjakelun luotettavuuen kannalta
kriittisin kohde onkin jakeluverkko,
eikä niinkään runkoverkko.
Lisäksi on huomioitava, että
saarekekäyttöjä ei ole mahdollista
toteuttaa ilman luotettavaa säätötehoa
ja siksi varsinkaan tuulivoimaloita ei
voida käyttää saarekekäytössä.
Hajautettu sähköntuotanto ei välttämättä
vähennä sähkönsiirron häviöitä, sillä
siirrettävät matkat ovat kuitenkin
varsin pitkiä. Varsinkin tuulipuistot
rakennetaan varsin syrjäisille
seuduille, joilla ei ole olemassa
riittävää alueverkkoa. Kun suuria tehoja
siirretään alemmalla jänniteportaalla
häviöt kasvavat huomattavasti.
Juho (28.4.2009 10.10)
Poikkeusoloissa (sodat ym.) pienemmät ja
hajautetut laitokset ovat ihan hyvä
asia. Yhden ison laitoksen tuhoaminen on
paljon helpompaa kuin usean pienemmän.
Ydinvoimalat tosin taitavat olla
suojattuja kohteita joita ei saisi
sodassa pommittaa, joten isompi saattaa
joissakin tapauksessa olla parempi.
---
Digg nappi on muuten aivan turha
http://digg.com/faq
"Digg is currently only an
English-language content site. Please do
not submit non-English content."
L3D (28.4.2009 13.18)
Kyllä hajautetumpi sähköntuotanto on
selkeä tulevaisuuden mahdollisuus.
Kerrostalojen katot hyötykäyttöön
aurinkopaneeleilla etc. Vaatinee paljon
uudistuksia sähköverkkoon, mutta ei
pitäisi mitään ylitsepääsemättömiä
vaikeuksia olla.
Sen sijaan helkilökohtaisesti minua
ärsyttää, että näihinkin keskusteluihin
sekoitetaan aina hyvien ideoiden
joukkoon biopolttoaineet. Niin kauan
kuin maailmassa on nälänhätää,
bioviljely on epäeettinen ratkaisu
energiaongelmiin. (Samoin luomu
vähemmässä määrin niihin ongelmiin,
joita sillä yritetään ratkaista.)
Otus (28.4.2009 17.14)
Ei se nälänhätä johdu ruuan puutteesta
vaan siitä, että ruoka ja nälkä eivät
aina kohtaa toisiaan.
vhy (28.4.2009 17.49)
"Ei se nälänhätä johdu ruuan puutteesta
vaan siitä, että ruoka ja nälkä eivät
aina kohtaa toisiaan."
Tällä hetkellä ruokaa riittäisi
tasaisemmin jaettuna kaikille. Maailman
väestö on kuitenkin yhä kasvussa.
Esimerkiksi kaiken energiaan käytettävän
öljyn korvaaminen biodieselillä vaatisi
useita kymmeniä prosentteja maailman
peltoalasta.
Otus (28.4.2009 18.53)
Ei tuo työpaikkojen lisääntyminen ole
mielestäni kovinkaan hyvä argumentti.
Eikö modernin energiantuotannon idea ole
nimenomaan vähentää työmäärää?
Mieluummin pitäisi keksiä tapoja jakaa
työtä ja / tai omaisuutta niille joilla
sitä ei ole. Teknologia on
suurinpiirtein se ainoa tapa jolla
oikeasti voimme selvitä tulevista
kriiseistä. Melkein kuvittelisi Kasvin
kaltaisen henkilön tajuavan tämän.
Kalle Laukkanen (28.4.2009 20.21)
Jyrki unohti kätevästi mainita, että
pieniksi yksiköiksi hajautettu
energiantuotanto on polttolaitosten
osalta paha terveysriski ihmisille,
koska vain suuriin keskitettyihin
polttolaitoksiin on mahdollista asentaa
suotimet, joilla päästään
hiukkaspäästöissä edes kivihiilen
tasolle.
Pienhiukkaspäästöt tappavat suomessa
tuhansia ja euroopassa satoja tuhansia
ihmisiä joka vuosi, mutta vihreät eivät
tästä puhu. On jopa väläytelty, että
pienhiukkaset olisivat hyvä asia, koska
ne viilentävät ilmastoa (kuolemista
viis).
Vihreä eivät myöskään puhu bioenergian
haitoista, joista pahimpia ovat kilpailu
maa-alasta maanviljelyn kanssa,
vesistöjä rehevöittävät lannoitepäästöt,
maaperän köyhtyminen (orgaanisen
aineksen ja ravinteiden määrän
väheneminen), mahdollinen metsien
holtiton kaataminen polttopuiksi, jne.
Vihreät myös unohtavat mainita, että
tuulivoiman keskimääräinen
kapasiteettikerroin suomessa on ollut
tilastojen mukaan 0.22 luokkaa (2007),
joten jos on realistinen, niin
tuulivoimalobbarien ilmoittamat tehot
voi jakaa viidellä, josta voi laskea
karkean arvion tuulivoiman tuottamasta
sähkömäärästä vuositasolla.
Bioenergian käytön lisääntyessä myös
lannoitteiden käyttö tulee
todennäköisesti räjähtämään käsiin.
Ari Heikkinen (28.4.2009 21.56)
Pienhiukkasten terveyshaitoista ei taida
olla riittävästi tutkimustietoa
eteenkään Suomessa, jotta niistä
voitaisiin sanoa juuta tai jaata. Niiden
vaikutuksesta ilmastoon sen sijaan on.
Tämä ei tarkoita, että pienhiukkaset
olisivat hyvä asia, vaan että niistä ei
tiedetä tarpeeksi.
V (28.4.2009 22.03)
Kyllä hajautettu sähkön tuotto lisää
varmuutta, kun väliin laitetaan
tasasähkölinkkejä. Tasasähkölinkeillä
taataan myös sähkön laatu tai oikeammin
laaduttomuuden leviääminen.
Kalliiksi tämä kuitenkin tulee. Siitä
tosiaan kertoo osaltaan niiden
työpaikkojen lisääntyminen. Pienet
laitokset tulevat muutenkin
kalliimmiksi.
Ei luoda kalliilla työpaikkoja vaan
annetaan luvat tehokkaalle, puhtaalle ja
halvalle ydinvoimalle, jonka
investointeihin meidän ei edes tarvitse
osallistua.
jaska (28.4.2009 23.01)
"Vihreä eivät myöskään puhu bioenergian
haitoista"
Olisikohan noin. Minä kyllä muistan
kuulleeni mittavia itkuvirsiä
erityisesti biopolttoaineista ja muista
"näennäisekologisista" ratkaisuista
joita markkinoidaan
ympäristöystävällisinä mutta jotka ovat
kaikkea muuta.
Mutta ehkä asiasta valittaneet sitten
olivat vaaleanvihreitä tai vaikka
keltaisia vihreillä pilkuilla. Mitäpä
minä väreistä tiedän kun en ole mikään
taiteilija.
Tommi Koivula (29.4.2009 08.28)
Harmi vain, että Suomen
energiapolitiikasta eivät päätä
kansanedustajat vaan energiayhtiöt ja
pääomasijoittajat. Tämä tuli hyvin
esille kuukausi sitten Kari Häkämiehen
tv-uutisille antamasta haastattelusta,
missä ministeri totesi ettei hänellä ole
viidennen ydinvoimalan rakentamiseen
mitään kantaa, mutta jos sijoittajat
ovan valmiita sijoittamaan ja
energiayhtiöt investoimaan niin lupa
kyllä kirjoitetaan. Toisinsanoen
ydinvoiman lisärakentamisesta ei päätetä
eduskunnassa tai hallituksessa, vaan
suuryritysten ja pääomasijoittajien
piirissä.
Korporaatioilla tuskin on suurta intoa
alkaa muokkaamaan järjestelmää kun
nykyinen antaa suuremmat taloudelliset
voitot pienemmällä panoksella.
abagiel (29.4.2009 09.51)
Yksi huomattava etu olisi paikallinen
varmuus ja säätökapasiteetin
lisääntyminen käytettäessä paikallista
yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa.
Silloin voi kannattaa maksaa myös
varmuudesta, ja sähkön myynti voi olla
vain lisäetu.
Sopivia sähköntuotantotekniikoita
pieneen yksikköön olisi Stirling-koneet
ja SOFC (Solid Oxide Fuel Cell) -kennot.
Ideana olisi, että kovemmilla pakkasilla
voi lämmittää käynnistämällä oman
voimalan, jolloin "hukkasähkö" myydään
verkkoon. Jos lämpöä ei tarvita ja
valtakunnanverkon sähkö on halpaa,
ostetaan sähköä takaisin. Eli kyseessä
olisi tavallaan
lähilämpö-kaukosähkö-voimala. Itse
tekniikka on dieselaggregaattia
yksinkertaisempaa, mutta ainakin
toistaiseksi vielä paljon kalliimpaa.
Stirling-kone on lämpöpumppu, joka
tuottaa mekaanista energiaa
lämpötilaeron avulla tai päinvastoin.
Siis sen saisi toimimaan myös
sähkökäyttöisenä lämpöpumppuna.
Polttokenno taas tuottaa kaasutetusta
materiaalista sähköä suoraan
kemiallisesti. Tarvitaan kuitenkin
"häkäpönttö", jotta voidaan käyttää
esimerkiksi olkea tai puuta
polttoaineena.
Häkäpöntön avulla voi käyttää myös
tavallista polttomoottoria ja
generaattoria. Polttomoottori vaivaa
pieni huoltoväli ja käyttöikä ja
hyötysuhdekin häviää polttokennoille.
Puukaasu palaa polttomoottorissakin
bensaa puhtaammin. Itse kaasutuksen
hyötysuhde on noin 75% energia-arvosta.
Jos lämpö käytetään hyödyksi, olisi
nykyisellä sähköpörssihinnalla
kannattavaa syöttää tehoa verkkoon
ainakin talvipäivänä.
Pienpoltto on mahdollista saada
toimimaan puhtaasti. Tärkeää on, että
palosyklit on pitkiä ja prosessi
pidetään vakaana. Saadaanhan 100kW
autonmoottorikin polttamaan hiilivetyjä
puhtaasti vaihtelevalla kuormalla. On
paljon helpompaa hallita jatkuvaa ja
vakaata polttoprosessia kuin
katalysaattoriauton moottoria.
SOFS ja Stirlingkoneen kuvaukset:
http://en.wikipedia.org/wiki/SOFC
http://en.wikipedia.org/wiki/Stirling_En
gine
http://en.wikipedia.org/wiki/Wood_gas
Polttokennovoimaloita kehittää mm.
Wärtsilä. Vaikea sanoa, kuinka kallista
hajautetun tuotannon käyttöön otto
olisi. Varmaan esim Fortumin mielestä se
on älyttömän kallista, kun pörssihinnan
noustessa osa ostajista alkaakin myydä
sähköä, ja windfall-voitot menee pilalle
pakkaspäivinä.
