Pilakuvien seuraaminen on paras tai ainakin hauskin tapa tunnustella yhteiskunnan pulssia, ja Editorial Cartoons of the Day kokoaa yhteen hyvän valikoiman amerikkalaisia pilakuvia.
Voiko tämä olla oikein tottakaan? YK:n alaisessa maailman tekijänoikeusjärjestössä WIPOssa neuvotellaan tekijänoikeuksien poikkeuksista, jotka loisivat pelisäännöt sisältöjen muuttamiselle ja tarjoamiselle toimintarajoitteisille henkilöille, erityisesti näkövammaisille.
Etenkin Latinalaisen Amerikan kehittyvät maat ovat ajaneet tätä maailman sokeiden liiton (WBU) esittämää muutosta kansainväliseen tekijänoikeussopimukseen. Sen sijaan suuret teollisuusmaat, myös EU ja sitä kautta Suomi ovat vastustaneet sitä. Raha on tärkeämpää kuin näkövammaisten oikeus kulttuuriin.
Asia on WIPOn esityslistalla seuraavan kerran loppukesästä ja haastankin kaikki tätä lukevat EU-vaaliehdokkaat vastaamaan seuraavaan kysymykseen:
Aiotteko EU-parlamentissa vaatia Euroopan Unionia muuttamaan kantaansa ja tukemaan WIPOssa WBU:n esitystä?
Mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan
sisällön muuttamisella? Vai
tarkoitetaanko sillä sisällön
muuntamista toiseen formaattiin?
Jussi (30.5.2009 10.43)
Aion.
Mikko Airto (30.5.2009 15.20)
Äkkipäätä luulisi esimerkiksi elokuvan
tms median tai painetun median
muuttamisella, saataisiin se toimimaan
paljon paremmin vaikkapa värisokeille.
Tai jos jostain kirjasta ei ole tehty
painosta sokeankirjoituksella, niin ei
sen tulisi olla rikos jos sen version
tekisi joku muu kuin alkuperäinen
teoksen tuottaja.
Näin enempää asiaan tutustumatta tia
sitä pohtimatta luulisin, että jostain
tällaisesta on varmaan kysymys, mutta
nytpä menen tutkimaan asiaa tarkemmin.
SabaZ (30.5.2009 15.25)
Jos näkörajoitteisille täytyisi sallia
poikkeus tekijänoikeuteen
(sokeankirjoitus), eikö sama poikkeus
kuuluisi myös
tekstistä-tekstiin-käännöksille,
subbauksille, dubbauksille tai ainakin
kirjaillesen teoksen taltioimiselle
ääniraidaksi?
Ymmärrän perustelun, että sokea haluaisi
sivistyä, mutta eihän nytkään kaikkea
kirjallisuutta ole saatavilla suomeksi
tai edes englanniksi käännettynä. Eikö
kaikki kolmannen osapuolen käännökset
pitäisi sallia?
Ja nuo äänikirjat (tai millä nimellä
kutsutaankaan) palvelisivat myös
sokeita. Tosin epäilen, että vaikka
sokeankirjoitus tulevaisuudessa
katsottaisiin poikkeuksena
tekijänoikeuksiin, äänikirjan tekeminen
ei. Syynä ehkä se, että ei-sokeat voivat
myös hyötyä niistä. Ja mikäs oikeus ja
kohtuus se on? Lähdetäänkö sokeata
paapomaan oikein poikkeuslaeilla
varmistaen että vahingossakaan kukaan
ei-sokea ei pääse tekijänoikeutta
kiertämään? Pitäisikö sokeankirjoitetun
kirjan omistajankin kenties todistaa
olevansa sokea, jottei ne promillen
murto-osat, jotka näkövammattomista osaa
sitä lukea, pysty välttämään
tekijänoikeutta?
Vastustan ajatusta vapauttaa
sokeankirjoitus tekijänoikeudesta. En
siksi, että puolustaisin
tekijänoikeuksia, vaan koska se on
tekohengitystä SYÖVÄLLE, joka muutoinkin
porskuttaa vapaana, pahanlaatuisena ja
etäpesäkkeitä sylkevänä. Tämmöiset
pienet "korjaukset" tekijänoikeuslakiin
vain estävät meitä tunnistamasta
tekijänoikeuslainsäädäntöä,
lääkepatentteja ja ohjelmistopatentteja
sairaalloiseksi solukoksi, jonka
ruokkiminen tai parantaminen on vain
haitaksi. Syöpäsolut pitää tappaa.
Piste. Tekijänoikeuslakia ei saa
korjata, se pitää tuhota.
Voiko tämä olla oikein tottakaan? YK:n alaisessa maailman tekijänoikeusjärjestössä WIPOssa 