Suoraan sisältöön

Manga:

  • Lone Wolf and Cub
  • Ghost in the Shell
  • Sanctua­ry
  • Outlanders
  • Mai the Psychic Girl

Hae sivuilta

Pulp CMS/Twinkle Oy Palvelun ulkoasu: Äkkimakee Design
på svenskain Englishklingon
Blog
« edellinen 28.07.2008 seuraava »

Saaristoaggressioita

Joskus yleensä rauhallinen minäni joutuu väistymään primitiivisempien tunteiden tieltä. Ja valitettavan usein näin käy lempiliikuntani melonnan parissa. Itse melomisessa ei tietenkään ole mitään vikaa, vaan siinä mitä Suomen vesireiteillä ja saarissa joutuu välillä näkemään.

Käsittääkseni ihmiset liikkuvat luonnossa nauttiakseen siitä. Mutta jotkut haluavat ilmeisesti samalla varmistaa, ettei kukaan muu pysty enää nauttimaan samasta paikasta. Nämä luonnossa liikkujat ovat kuin heinäsirkkalauma, joka yhden saaren tärvättyään siirtyy järsimään seuraavaa.

Ja järsimisestä on nimenomaan kysymys. Toki mökittömistä saarista (uhanalainen laji) ja julkisilta rannoilta (lähes sukupuutossa) löytyy näiden otusten jäljiltä myös roskia niin paljon, että suojahanskat ja jätesäkki kuuluvat modernin kajakkiretkeilijän varustelistaan, mutta järsimisen jälkiä ei niin vaan siivota pois.

Järsimisellä tarkoitan polttopuiden ja sytykkeiden keräämistä linkkuveitsellä tai muulla tylsällä teräaseella. Yövyin juuri pienellä nimettömässä saarella Kymijoen länsihaarassa, lähellä Paaskosken voimalaa, ja jokaisesta vähänkin isommasta koivusta oli revitty tuohet irti niin korkealle kuin käsi yltää. Yksi muutama vuosi sitten vielä kitunut iso koivu oli käsittelyn jäljiltä heittänyt henkensä ja kaatunut keskelle saaren parasta maihinnousupaikkaa.

Suomenlahdella järsitään sen sijaan kokonaisia puita. Jäljistä päätellen tuoreiden puiden linkkarilla nakertamiseen on täytynyt mennä tunteja. Joillain saarilla on kymmeniä tällaisia tynkiä. Jos senkin energian olisi käyttänyt parin halon tuomiseen mantereelta, nuotiosta olisi voinut tullakin jotain. Nyt nuotiokiviltä löytyy puoliksi palaneita rungonpätkiä, joita on yritetty polttaa keskeltä.

Lopuksi kiitos EU:lle. Ainoa viime reissun varteen osunut ”virallinen” levähdyspaikka oli EU:n rahoilla kunnostettu Pyhtään kunnan ylläpitämä Koivuviikki. Lähes kaikilta muilta rantautumiskelpoisilta rannoilta tuli vastaan mökkilaituri (myös omalta...). Myös vanhat mattolaituritkin alkavat (valitettavan hyvästä syystä) kadota maisemasta. Ne ovat kuitenkin usein tarjonneet vesiretkeilijälle hyvän hengähdyspaikan. Mattolaiturit ovat toimineet myös lasten epävirallisina uimapaikkoina, koska sille ainoalle viralliselle on polkupyörällä liian pitkä matka.

Myös mökittömien on päästävä rantaan! Uimaan, ongelle, melomaan, nauttimaan kesästä.

» Kommentoi   » Lue kommentteja (yht. 11 kpl)

heinäkuu 2008

» 28.07.2008 Saaristoaggressioita
» 18.07.2008 Jo pelittää
» 17.07.2008 Kaksi ruokakriisiä
» 03.07.2008 EU-blogit rekisteriin

Kommentit

    » Lisää kommentti
Tervetuloa melomaan vähemmän idiootteja
sisältävälle saimaalle!
(29.7.2008 18.16)
Jyrki, kerron sinulle totuuden
mattolaitureista. Niistä ei ole muuta
kuin haittaa. Itämeri on jo tarpeeksi
saastunut muutenkin. Pisara meressä on..
Pärjäisimme oikein hyvin ilman näitä
saastelaitureita.

Hauskat Gallupit
Nana (31.7.2008 00.57)
Kuten sanoin, ne katoavat hyvästä
syystä, mutta samalla katoaa myös muuta
kuin matonpesupaikka - eivätkä kuivan
maan pesupaikat korvaa näitä muita
toimintoja.
Jyrki J.J. Kasvi (31.7.2008 01.05)
Vihreät eivät uutisten mukaan tykkää
budjettiriihessä suunnitellusta
tuloveron alennuksesta kaikissa
tuloluokissa.

Mikä on entisen nuorsuomalaisen kanta?
Pitäisikö sinun mielestäsi progressiota
koventaa, kuten Sinnemäki vaati
Hesarissa, laskemalla vain pienien
tulojen verotusta?

Mikä on siis Vihreiden kanta
verotukseen? Onko Vihreiden mielestä
Suomessa liian kova vai liian lievä
tuloveron progressio? Entä tuloveron ja
pääomatuloveron suhde? Jos korkeimpia
marginaaliveroja ei lasketa, miten
saadaan pääomatuloveron ja tuloveron
tasot lähemmäksi toisiaan?
Iiro Jantunen (31.7.2008 12.08)
Et sinä Iiro helppoja kyselekään.

Huoli tuloloukuista ja tulo- ja
pääomatulojen etääntymisestä toisistaan
on perusteltu, tunnustan. Tiedän itsekin
perheitä, joissa on todettu, ettei
töihin meneminen nykyjärjestelmässä
kannata muuten kuin sosiaalisista ja
mielenterveydellisistä syistä. Siksi
puolittaisin Kataisen esittämät
tuloverojen kevennykset, käyttäisin
toisen puolen palveluiden resurssointiin
(mikä palvelisi pienituloisia) ja
toisella puolikkaalla keventäisin
tuloveroja. Tämän lisäksi peruisin ruoan
ALV-veroalen, koska se hyödyttää enemmän
hyvä- kuin pienituloisia, ja siirtäisin
senkin veronalennusvaran
tuloverotukseen. Mutta painottaisin
kyllä jonkin verran Kataista enemmän ja
Sinnemäkeä vähemmän pienituloisten
verotuksen keventämistä. Ruoan ja
asumisen hintojen nousu on ollut sen
verran rajua, että pienituloisissa
perheissä, etenkin yksinhuoltajilla
alkaa olla todella tukalat paikat.
Jyrki J.J. Kasvi (1.8.2008 12.28)
Jatkan Iiro Jantusen esiin nostamaa
aihetta. Entisenä akavalaisaktiivina
jaksaisin vielä kiinnittää huomiota
suomalaisiin nettopalkkoihin vs. muut
EU-15 maat.

Suomessa matalapalkkaisilla (yleensä
vähemmän koulutetuilla) on sama
nettopalkka kuin EU-15 maissa
keskimäärin, mutta korkeapalkkaisilla
(eli yleensä korkeammin koulutetuilla)
ollaan EU-15 maiden häntäpäässä. Tämä
johtuu suurimmalta osaltaan Suomen
veroprogression jyrkkyydestä,
pienemmältä osin myös jälkeen jääneestä
palkkakehityksestä.

Jos Vihreät yrittää olla aito
pan-Eurooppalainen puolue, niin musta on
aika käsittämätöntä että tämä EU:n
sisäinen eriarvoisuus hyväksytään ja
sitä halutaan vielä tiukentaa. Itseäni
lähinnä huolestuttaa se, että omaa
tulevaa hyvinvointiana maksimoidakseni
mun kai kannattaisi pyrkiä suomesta pois
vaikka periaatteessa olisi kai
kohtuullista että jäisin verotuloja
kartuttamaan valtiolle joka koulutukseni
on kustantanutkin.

Ja en edes halunnut verrata suomen
progressiota uusiin EU-maihin, esim.
eteläisessä naapurissamme onkin
jonkunlainen tasavero-malli käytössä.
Musta suomella ei ole varaa pitää
korkeakoulutettujen
marginaaliveroasteita nykyisillä
tasoilla, EU:ssa kuitenkin on työvoiman
vapaa liikkuvuus. Toki, kai
kansallistalkoiden hengessä voidaan taas
vaatia, että korkeakoulutetut kantavat
suuremman verotaakan kuin eurooppalaiset
kollegansa...

Antti Lehtoranta (1.8.2008 18.56)
Yhtälö ei ole ihan noin yksioikoinen,
sillä vastineeksi veroistaan saa
pohjoismaisessa mallissa palveluita,
joista monissa muissa joutuu joko
maksamaan enemmän tai joita ei ole
tarjolla kuin yksityisesti. Kunnallinen
tai kunnan ostopalveluna tuotettu
päivähoito ja kirjastolaitos ovat tästä
hyviä esimerkkejä.
Jyrki J.J. Kasvi (2.8.2008 11.55)
lainaus: "... vastineeksi veroistaan
saa
pohjoismaisessa mallissa palveluita,
joista monissa muissa joutuu joko
maksamaan enemmän tai joita ei ole
tarjolla kuin yksityisesti. Kunnallinen
tai kunnan ostopalveluna tuotettu
päivähoito..."

ööö... jos käytetään tuota päivähoitoa
esimerkkinä niin. Joo.. kunnat tukevat
sitä, mutta ymmärtääkseni
päivähoitomaksut riippuvat tuloista, eli
ne siis jyrkentävät progressiota
entisestään. Joissain toisissa maissa
päivähoidosta joutuvat kaikki maksamaan
sen hinnan minkä sen tuottaminen vaatii
plus toimittajan kate. Tämä siis ei
jyrkennä progressiota. Keskimäärin
kuntien tuottamat palvelut, ja varsinkin
sosiaalipuolen palvelut ovat
piilotulonsiirtoja ja käytännössä
aiheuttavat siis vieläkin jyrkempää
veroprogressiota kuin ilman niitä.

Mun pointsini on edellenkin se että
suomessa on eurooppalaisesta tasolta
katsottuna hyvin jyrkkä veroprogressio,
joka kuppaa korkeakoulutettuja sangen
rankasti. Uskon että tälle on pakko
tehdä jotain, tai muuten suomesta
ulospäin aivovienti nopeutuu kovalla
kädellä.
Antti Lehtoranta (3.8.2008 22.10)
Progressiivinen verotus myös kaventaa
tuloeroja ja kasvattaa taloudellista
tasa-arvoa. Tämä heijastuu suotuisasti
sosiaaliseen ympäristöön esimerkiksi
vähempinä rikoksina.

Yhteiskunnallisia palveluita ja vähemmän
rikoksia. Mielestäni kannattaa.
(4.8.2008 00.22)
Antti Lehtoranta kirjoitti:
"ymmärtääkseni päivähoitomaksut
riippuvat tuloista, eli ne siis
jyrkentävät progressiota entisestään.
Joissain toisissa maissa päivähoidosta
joutuvat kaikki maksamaan sen hinnan
minkä sen tuottaminen vaatii plus
toimittajan kate."
Ota kuitenkin huomioon että Suomessa
rikkaimpienkin päivähoitomaksut jäävät
omakustannushinnan alle.

Googlella löytyi:

"Päivähoidon ylin kuukausimaksu on 233
euroa ja alin 21 euroa."
http://www.kersanet.fi/Default.aspx?id=3
23726

Ei taida 10 eurolla per päivä saada
mistään Länsi-Euroopasta päivähoitoa
omakustannushintaan?
Sampo Smolander (5.8.2008 00.39)
Päivän uutisten mukaan Vihreä liitto ei
näe nykyistä tuloveron jyrkkää
progressiota liian kovana, vaan
päinvastoin haluaa jyrkentää
progressiota entisestään. Vihreä liitto
ei myöskään näe ongelmaa tuloveron ja
pääomatuloveron suuren eron kohdalla.
Jos näkisi, Vihreät yrittäisivät korjata
asiaa eivätkä vastustaisi
korjausyrityksiä.

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id98545.ht
ml
Iiro Jantunen (12.8.2008 09.35)