Aluepolitiikan ontto pohja

Suomen aluepolitiikan keskeinen oletus on se, että Helsingin seutu kuppaa muusta Suomesta ihmiset. Tällä oletuksella on perusteltu valtion laitosten siirrot maakuntiin kustannuksista välittämättä, rahoitettu tieinvestointeja erämaihin ja perustettu alimittaisia yliopistokeskuksia joka maakuntaan.

Kyse on kuitenkin myytistä, jos ei valheesta niin ainakin totuudesta vaikenemisesta. Meidän aluepolitiikkamme nimittäin perustuu ennen vuotta 2002 vallinneeseen todellisuuteen. Tällä hetkellä pk-seudulle muuttaa tasan yhtä paljon ihmisiä kuin täältä muuttaa pois. Vuoden 2002 jälkeen muuttoliike on suuntautunut pk-seudulta poispäin!

Miksi pk-seudun väkiluku sitten kasvaa? Maahanmuuton ja oman tuotannon vuoksi. Suurin osa maahanmuutosta kohdistuu nimenomaan pk-seudulle, ja täällä syntyvyys on kuolevuutta suurempi.

Miksi aluepolitiikasta sitten edelleen pidetään niin kovaa meteliä? Koska suurin osa eduskunnasta valitaan pk-seudun ulkopuolelta. Koska suurimmalle osalle äänestäjistä pk-seutu näyttäytyy pelkkänä lypsylehmänä.