Viime vuosina on parjattu paljon valtion tuottavuusohjelmaa. Ohjelman periaatteena on vähentää valtion työntekijämäärää kaikilla aloilla armoa tuntematta.
Vanhana TKK:n tuotantotalouden osastolta valmistuneena työpsykologian tutkijana on pakko sanoa, että tuottavuus-sanan käyttö kyseisen ohjelman nimessä venyttää tuottavuuden käsitteen murtumispisteeseen.
Toki, klassisen määritelmän mukaan tuottavuus saadaan kun jaetaan tuotoksen määrä panoksen määrällä, ja molemmat voidaan painottaa laatutekijöillä. Tuottavuuden yhtälö luo helposti se harhakuvan, että tuottavuus kasvaa panoksen määrää pienentämällä. Mutta tuotos ei ole vakio eikä panoksesta riippumaton! Käytännössä tuotoksen määrä pienenee samalla suhteessa kuin panos, jos toimintatapoja ei samalla muuteta. Samoilla toimintatavoilla toimittaessa _tuottavuus_ on siis vakio!
Tuottavuuden parantaminen vaatii siis investointeja, investointeja esimerkiksi uuteen osaamiseen ja teknologiaan, koneisiin ja ammattitaitoon, joiden avulla toimintatapoja voidaan muuttaa. Itse asiassa kaikkien investointien tavoitteena pitäisi olla nimenomaan tuottavuuden parantaminen. Esimerkiksi 1980-luvulla puhuttiin teollisuuden tuottavuusparadoksista, kun investoinnit tietotekniikkaan eivät useimmissa yrityksissä parantaneetkaan tuottavuutta.
Tuottavuuden parantaminen ei ole ilmaista! Siksi investoinneille lasketaan yksityisellä sektorilla mm. takaisinmaksuaika, joka kertoo, kuinka pian investointi maksaa itsensä parantuneena tuottavuutena takaisin. Ja takaisinmaksuaikaa laskettaessa muistetaan myös se, että uuden toimintatavan opettelu vie aikaa ja aiheuttaa alkuongelmia eli heti muutoksen jälkeen tuottavuus voi hetkellisesti myös laskea.
Valtion "tuottavuus"ohjelma ei investoi tuottavuuden parantamiseen. Siksi sen on turha odottaa myöskään parantavan valtion toiminnan tuottavuutta. Päinvastoin, supistuva henkilöstö uupuu ja ammattitaito karkaa, minkä seurauksena tuottavuus uhkaa päinvastoin _laskea_.
Valtion tuottavuusohjelman parjaamisen
suurin syy lienee siinä, että se on niin
kategorinen eli ei ota huomioon
hallinnonalojen erityispiirteitä.
Ainakaan yliopistoissa se johtaa siihen,
että kun sitä pahaa eli hallintoa
karsitaan, niin tuloksena on, että
hallintotehtävät siirtyvät vain
kalliimpipalkkaisille opettajille ja
tutkijoille. Opettajien ja tutkijoiden
tehtävänä pitäisi olla opettaminen ja
tutkiminen ei ylenmääräinen
hallinnointi. Kun opettajien ja
tutkijoiden aika menee entistä enemmän
hallinnon pyörittämiseen niin opetuksen
ja tutkimuksen oikeat tuotokset sen kun
vähenevät. Toivoa vain sopii, että uusi
yliopistolaki tulee ensi vuonna
eduskunnassa hyväksyttyä.
Esittelijöistä ei kuitenkaan
työsuhteisia (28.11.2008 18.22)
Ihailtavaa että kansanedustaja huomaa
tämän seikan jo nyt! Äänien
kalastelua..
Sinne minne ns. tuottavuusohjelma on
iskenyt tuskin koskaan on lisännyt
tuottavuutta, kylläkin lisännyt
säästöjä..
pelkkiä mielikuvia..
(28.11.2008 19.49)
Valtion taidemuseolla ei ole varaa
palkata tarpeeksi museovalvojia, niin,
että ulkomaiset museot uskaltaisivat
lainata parhaita teoksiaan tänne. Meidän
parhaat taideteokset ovat ikuisella
maailmankiertueella, kun ei niitä
uskalleta laittaa esille täällä. Jos
valtion taidemuseo ei säästäisi ihan
niin paljon virkamiesten
säästöteilausohjelman mukaisesti ja
olisi silti velvoitettu tuottamaan
voittoa, meillä toimisi keskeiset
taidemuseot erittäin hyvällä voitolla
koska suurille näyttelyille riittää
katsojia.
vhy (28.11.2008 20.33)
Voin omakohtaisesta kokemuksesta
allekirjoittaa tämän huomion täysin
sydämin. Tuottavuus kasvaa paperilla
mutta todellisuudessa ainoa, mikä
kasvaa, on haaskatut mahdollisuudet. Kun
yhdestä sitruunasta ei sitten millään
purista kymmentä lasillista mehua, niin
jokainen päivä, joka kuluu ainoastaan
napinlaskijoita ilahduttavien
tuottavuuspuuhien parissa on pois
potentiaalisesti paljon tärkeämmistä
töistä. Tässä hommassa todellisuuden ja
'virallisen todellisuuden' välinen ero
alkaa hipoa jo neuvostolaisia mittoja.
valtion palkkalainen (28.11.2008 20.39)
Kun lähdetään siitä tuotantotalouden
perusajatuksesta, että tuottavuus on
tuloksen määrä jaettuna panoksen
määrällä, niin pelkkä panosten
pienentäminen ei tietenkään
automaattisesti lisää tuottavuutta.
Kysehän on näiden tekijöiden *suhteesta*
toisiinsa. Voihan käydä niinkin, että
panosten pienentäminen syö senkin hyvän
tuottavuuden, joka on jo olemassa. Ja
voidaan päätyä kaiketi siihenkin, että
lisäämällä *järkeviä* panostuksia
voidaan saada vieläkin enemmän
tuotoksia.
Tuottavuutta voidaan siis parantaa ja
kehittää myös *lisäämällä* panostuksia,
ei suinkaan vain vähentämällä niitä.
Pitää vain tunnistaa ne oikeat kohteet,
joissa lisäpanostus tuottaa vieläkin
suuremman ja paremman tuotoksen. Olisiko
joskus jopa niin, että jo nykyisellään
hyvin ja tuottavasti toimivia kohteita
kannattaisi laajentaa entisestään ja
"kituvia" kohteita karsia, eikä aina
tasapuolisuuden nimissä ylläpitää
kaikkia mahdollisia (ja
mahdottomia/tarpeettomia) toimintoja. On
varmasti kohteita, joihin panostamalla
enemmän voitaisiin saada merkittävästi
enemmänkin aikaan, ja tämä parantaisi
tuottavuutta huomattavasti paremmin kuin
ainainen säästäminen. Mutta vähintään
yhtä varmasti on kohteita, joiden
supistamisella voidaan leikata huonosti
tuottavia kohteita.
Juustohöylä-menetelmä vain ei ole se
fiksuin tapa tehdä tätä.
Pitäisi ymmärtää, ajatella ja
priorisoida ne kohteet, joihin
supistamis- tai laajentamistoimenpiteet
järkevästi kohdennetaan. Kukapas tätä
jaksaisi oikeasti analysoida?
Jos esimerkiksi tuottavuuden
kehittämisen nimissä siirretään
hallinto- ja kirjanpitotehtäviä
operatiivista työtä tekeville, niin
(virheellisen) osaoptimointitoiminnan
tuloksena hallintotehtävien määrä
esimerkiksi vähenee keskushallinnossa.
Tämä voidaan tulkita hallinnossa
tuottavuuden paranemiseksi, mutta
kokonaistuottavuus kuitenkin kärsii
pahemman kerran, kun esimerkiksi
kirjanpito-ammattitaidoton opettajakunta
yliopistoissa pakotetaan väenvängällä
tekemään näitä tehtäviä -
vastahakoisesti ja huonolaatuisesti.
Metsäänhän tuossa tuottavuuskehitys
menee ja pahan kerran.
Tätä pitäisi ymmärtää reaalitoiminnan
tasolla eikä pelkästään makrotason
lukuina.
Marko (29.11.2008 00.58)
Valtion toiminta tulee aina ja ikuisesti
olemaan heikon tuottavuuden aluetta.
Tämä johtuu ennen siitä, että
vastuuntunne työnantajaa eli isänmaata
kohtaan puuttuu. Johtajat eivät osaa ja
tiedä, miten pohjimmiltaan pitäisi
johtaa. Ja vaikka jotain aavistuksia
olisikin, niin valtion uneliaissa
viroissa henkilöstön ohjausmekanismit
puuttuvat.
Toimintatapojen muutos jähmeässä
ikijäässä olevassa valtionhallinnossa on
toivotonta. Ainoa mahdollisuus
tuottavuuden parantamiseen - niin ikävää
kuin se onkin - on vain kunnon
tervehdyttävä henkilöstön leikkaus.
Mieluummin enemmän kuin vähemmän.
Juha (29.11.2008 11.58)
En ymmärrä miksi valtion työpaikkoja on
aina liikaa. Niitä on nyt vähennetty
kovalla kädellä kohta 20 vuotta.
Ilmeisesti ollaan tyytyväisiä vasta kun
valtiolla ei ole yhtään työpaikkaa.
vhy (29.11.2008 12.36)
Mikä on tämän valtion tuottavuusohjelman
tuottavuus? Ovatko sen kustannukset eli
panokset tarkassa kontrollissa? Epäilen
etteivät ole. Se on monesti nähty
oikeassa elämässä. Kun hanke on oikea,
panostukset hankkeeseen ovat sivuseikka.
Näin on varsinkin, kun hankkeella
uskotaan parannettavan tuottavuutta
muualla.
Sanoisin tätä klassiseksi
myyntikeinoksi. Luodaan ensin tarve.
Sitten myydään kosolti konsultointia,
koulutusta ja aiheutetaan paljon uutta
työtä.
Miten tämä tuottavuushankkeisiin
sitoutuva panos ja tuotos huomioidaan?
90-luvulla sai alkunsa nk. Reengineering
eli prosessien uudelleen suunnittelu,
jolla huomio kiinnitettiin sinällään
oikeisiin asioihin ja vuorovaikutuksiin.
Erkki Lintunen (29.11.2008 16.35)
Toivottavasti asetut
puheenjohtajaehdokkaaksi, voisin sen
edistämiseksi jopa liittyä puolueeseen.
Kasvaakseen toimivaksi
sosiaaliliberaaliksi yleispuolueeksi
vihreät tarvitsee sinunkaltaisesi
kaverin kasvoikseen.
jp (29.11.2008 20.36)
Yhdyn edelliseen puhujaan. Aavistelen,
että jos lähdet ehdolle, tulet valituksi
heittämällä.
Ennen puheenjohtajavaalia puolueeseen
liittyvä (29.11.2008 20.43)
Kasvihan on pyrkimässä eurovaaleihin
niin ei oikein puheenjohtajahaaveet sovi
siihen. Vihreillä on sen verran vähän
jäseniä, että jos Kasvi kuitenkin
asettuisi ehdolle, voisi puolueeseen
liittyvät Kasvin kannattajat saada hänet
"masinoitua" johtajaksi. Itse uskon,
että puolueen "vasemmistosiivellä" on jo
aika kova hinku saada joku omista
johtamaan.
Joka tapauksessa Kasvin
eurovaaliehdokkuus on strategisesti
viisas ratkaisu kun hän saanee
kannatusta muiden kuin vihreiden
perinteisten kannattajien joukosta.
Lisä-ääniä tarvitaan koska vihreiden
äänet tuskin riittävät toiseen paikkaan
EU-parlamentissa.
vhy (29.11.2008 21.16)
Älä hyvä ihminen lähde hautautumaan
EU-dinosaurukseksi. Kokemus voi
henkilökohtaisesti olla
mielenkiintoinen, mutta asioista
päättämään ei niin suurissa ympyröissä
pääse. Nyt tarvitaan järjen ja
tietämyksen ääntä Suomen
tietoyhteiskunnan kysymyksiin.
Kuten tästäkin keskustelusta on käynyt
ilmi, niin effi- ja
tietoyhteiskuntapuolelta olisi tulossa
vihreille liuta uusia jäseniä ja ääniä
sinulle, jos ehdolle asettuisit.
Kotimaassa maan 4. suurimman puolueen
puheenjohtajana, sitä myöten ministerinä
ja näkyvänä mielipidevaikuttajana
pystyisit vaikuttamaan asioihin
moninkertaisesti mepin valtaan nähden.
Valtaa ei tarvitse himoita, mutta on
myös periaateetonta sitä väistää, jos
itse uskoo olevansa oikealla asialla
valtaa ja vastuuta kantamaan. Uskon,
että olisit lähes varma valinta, jos
ehdolle asettuisit ja vetäisit näkyvän
ja asiallisen kampanjan. Harkitsethan
vielä toisen ja kolmannenkin kerran
ennen lopullista kieltäytymistä?
Toisena puolena on myös se, että jos
feministi- ja vasemmistosiipi kaappaa
puolueen entistä vahvemmin otteeseensa,
niin vihreiden kannatus rupeaa
kaventumaan, profiili heikkenee, ja
erityisesti miesäänestäjien kato tulee
jatkumaan. Nyt olisi tilausta
liberaaleille sävyille.
Kannattajasi haluavat varmaankin
kutakuinkin kaikki sinun asettuvan
ehdolle. Ethän väistä tätä
vastuunottamisen mahdollisuutta?
valta ja vastuu (29.11.2008 23.18)
Allekirjoitan! Jyrki pääministeriksi ja
heti!
tod (30.11.2008 00.29)
Minusta on ihan pöljää nimetä
tuottavuusohjelmaksi
väenvähennysohjelma, jonka ainoa
tarkoitus on sopeuttaa työntekijöiden
määrä valtiolla siihen, että työvoiman
määrä Suomessa yleensäkin pienenee, kun
suuret ikäluokat eläköityvät. (Toinen
vaihtoehto on kasvattaa työperäistä
maahanmuuttoa, mutta ei sekään ole ihan
ongelmaton ratkaisu.)
Puhuttaisiin nyt asioista niiden
oikeilla nimillä: sinänsä on selvä, että
eivät kaikki suomalaiset voi olla töissä
valtiolla tai kunnilla. Jonkun ne
verorahat on tienattavakin, joista
julkisen sektorin palkat maksetaan.
Riitta (1.12.2008 13.15)
Ja se miten valtionväen vähennys
toteutuu on hullunkurista. Vähennetään
siitä henkilöstöstä jolla ei ole
vakinaista virkaa = nuorimmasta päästä
työntekijöitä. Ja jatketaan jo viran
saaneiden eläkeikää. Eli työntekijöitten
ikärakenne vinoutuu ja hiljainen tieto
ei välity seuraavalle sukupolvelle.
Ex-valtion työntekijä (1.12.2008 16.06)
"Älä hyvä ihminen lähde hautautumaan
EU-dinosaurukseksi. Kokemus voi
henkilökohtaisesti olla
mielenkiintoinen, mutta asioista
päättämään ei niin suurissa ympyröissä
pääse. Nyt tarvitaan järjen ja
tietämyksen ääntä Suomen
tietoyhteiskunnan kysymyksiin."
+1. JJJ on liian tärkeä vaikuttaja
kotimaassa, jotta hänet kannattaisi
loppusijoittaa Brysseliin.
"Toisena puolena on myös se, että jos
feministi- ja vasemmistosiipi kaappaa
puolueen entistä vahvemmin otteeseensa,
niin vihreiden kannatus rupeaa
kaventumaan, profiili heikkenee, ja
erityisesti miesäänestäjien kato tulee
jatkumaan. Nyt olisi tilausta
liberaaleille sävyille."
Tässä on hyvä kirjoitus aiheesta:
http://www.vihrealanka.fi/blogit/viimein
en-vihrea-mies-sammuttaa-valot
Vaikka ei pitäisikään naisvaltaa
tasa-arvo-ongelmana, se on vihreille
taktinen ongelma. Nimittäin suunnilleen
kaikki cityvihreät, feminismiä
kannattavat akateemiset
helsinkiläisnaiset äänestävät jo nykyään
vihreitä. Valitsemalla puheenjohtajaksi
cityvihreä, feminismiä kannattava
akateeminen helsinkiläisnainen ei saada
puolueelle uusia kannattajia. Sen sijaan
kannattajia voidaan sillä tavoin
menettää.
Muistakaa että kunnallisvaalien
ylivoimainen äänikuningas oli Ode.
Soininvaaralaisuus on megatrendi, johon
verrattuna halla-aholaisuus on pientä
puuhastelua. Miten vihreät aikovat
hyödyntää tämän trendin? Sitä ei
todellakaan hyödynnetä valitsemalla
pj:ksi Anni Sinnemäki.
;) (2.12.2008 14.16)
Jesh, tänään uutisoitiin Cronbergin ja
Pekkarisen välistä kädenvääntöä
hajasijoituksesta. Ilm. hajasijoitusta
(tavoite 7000-8000 henkeä) koskee
enemmänkin tuottamattomuusvaatimukset
eli ketään ei potkita pois, vaan
Helsinkiinkin jäävät saavat myös pitää
paikkansa. No Kepullahan ei ole ollut
koskaan ongelmia veroeurojen
kuluttamisessa.
B.Wisser (3.12.2008 16.54)
Tuottavuus on samanlainen peruskäsite
kuin esim. hyvinvointi, yhtä
epämääräinen. Toimin aikanaan Helsingin
yliopiston opettajana ja muistin aina
opetuksessa tämän termin kohdalla
korostaa,että "olkaa varovaisia", se ei
oikeastaan tarkoita yhtään mitään, ellei
sitä voi jotenkin kvantifioida.
Opettajani tilastotieteen maailmankuulu
professori Leo Törnqvist pani minun
ensimmäisen sivulaudaturtyöni aika
tavalla uusiksi juuri terminologian
liian kritiikittömän käytön vuoksi. Yksi
syy oli: " tuottavuuskäsite on täysin
epämääräinen käytettynä aikasarjoissa,
joiden aineisto on disaggregoitu. Toisin
sanoen kaikki mittaukset, jotka tehtdään
koko kansantaloutta alemmalla tasolla
ovat tulkinnallisesti ongelmallisia.
Tuotoksen sisältö muuttuu, kun
siirrytään ajankohdasta toiseen.
Yritystasolla tällainen mittari ei toimi
ollenkaan aikavertailussa. Eikä
tietenkään mitenkään jossain
hallinnossa. Niinpä ainoa oikea ilmaisu
sille, mitä nyt julkisella sektorilla
tehdään, on että siellä saneerataan ja
surutta.
Senioriekonomisti (3.12.2008 19.50)
"Ilm. hajasijoitusta
(tavoite 7000-8000 henkeä) koskee
enemmänkin tuottamattomuusvaatimukset
eli ketään ei potkita pois, vaan
Helsinkiinkin jäävät saavat myös pitää
paikkansa."
Näinhän se menee. Mutta, näissä
hajasijoitettavissa laitoksissa on
lähivuosina jäämässä melkoinen joukko
väkeä eläkkeelle. Näiden tilalle
otettaville ei Helsingissä ole töitä
tarjolla.
On noissa laitoksissa nuorempaakin
väkeä, ei sillä. Pitkä siirtymäkaudesta
väistämättä tulee.
Riitta (3.12.2008 22.44)
Kannattaisikohan se säästäminen
kuitenkin aloittaa kunnista, joissa se
suurin rahantuhlaus tapahtuu?
Ja mitä järkeä on aloittaa säästäminen
niistä, jotka tekevät ne työt, kun
normaalisti julkisella sektorilla on
(oman kokemukseni mukaan) suunnilleen
puolet hallinnosta täysin turhia
johtajia.
