<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-1"?>
<rss version="2.0">
<channel>
 <title>KASVI.ORG</title>
 <link>http://www.kasvi.org/</link>
 <description></description>
 <language>fi</language>
<item>
 <title>Avoin lähdekoodi ja WikiLeaks</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9934</link>
 <description>
ltalehti nostaa pääkirjoituksessaan  tietoverkkojen pelisäännöt, nettisodankäynnin ja internetin hallinnan  julkiseen keskusteluun. Hyvä niin, sillä tieto- ja viestintäteknologian  yhteiskunnallisista vaikutuksista on keskusteltu Suomessa aivan liian  vähän ja liian pienillä kirjaimilla. Kansanedustajan näkökulmasta erityisen positiivista pääkirjoituksessa  on nettiodankäynnin ja kyberterrorismin nostaminen puolustuspoliittisen  keskustelun keskiöön. Esimerkiksi eduskunnan valtioneuvostolta saamissa  turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa  ei ole nettirintamasta juuri puhuttu eikä pukahdettu. Varuskunnat ja  tykit listataan kyllä tarkasti, mutta nettipuolustuksen yksityiskohdat  ovat ilmeisesti liian arkaluonteista tietoa kansanedustajille  kerrottavaksi. Onneksi tiedän Suomen nettipuolustuksen olevan  selontekoja paremmalla tolalla, mutta voisi siitä eduskunnallekin  kertoa. On vaikea käydä poliittista keskustelua nettipuolustuksen  resursseista ja kybersodan pelisäännöistä, jos ei tiedetä, missä  mennään!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pääkirjoituksen inspiroijana on ollut Yhdysvaltain sotilasjohdon  nöyryyttänyt 92 000 sotilasraportin tietovuoto WikiLeaksiin. Vaikka  Iltalehti korostaa vuotojen merkitystä vapaalle tiednvälitykselle ja  demokratialle, &amp;rdquo;tapahtunut herättää kuitenkin epäilyn, ettei kukaan tai  mikään ole enää tietoturvassa, jos tällaista tapahtuu maailman tarkimmin  vartioiduissakin tiedostoissa.&amp;rdquo;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mutta miten WikiLeaks ja tietovuodot liittyvät avoimeen lähdekoodiin,  kuten pääkirjoituksessa annetaan ymmärtää: &amp;rdquo;Suomi on avoimen  lähdekoodin nimiin vannovana yhteiskuntana kenties erityisen  haavoittuva.&amp;rdquo;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Avoin lähdekoodi nimenomaan mahdollistaa luottamuksellisten  tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamisen lähdekoodin tasolla.  Esimerkiksi Kiinan kansanarmeija käyttää tästä syystä Linuxia  tietojärjestelmissään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä Iltalehti on sekoittannut avoimen lähdekoodin ja avoimen julkisen datan  keskenään? Mutta ei avoin julkinen datakaan heikennä luottamuksellisten  tietojen turvallisuutta, päinvastoin. Avoin data edellyttää, että  viranomaiset arvioivat eri tietojensa julkisuutta ja  luottamuksellisuutta ja käsittelevät niitä sen mukaan, avaavat ne  tietonsa, jotka eivät vaaranna kansalaisten yksityisyyttä tai  yhteiskunnan turvallisuutta &amp;hellip; ja suojaavat loput asianmukaisesti. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;; </description>
 <pubDate>Fri, 30 Jul 2010 13:04:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>27 äänen GMO-sekakuoro</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9918</link>
 <description>
Euroopan unionissa ei ole päästy sopuun geenimuunneltujen tuotantokasvien viljelyn pelisäännöistä. Kun ei saatu laihaa sopua eikä ole haluttu lihavaa riitaa, päätösvalta geenimuunnellusta kasvintuotannosta ollaan siirtämässä jäsenmaille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valitettavan hyvä esimerkki siitä, ettei Euroopan Unioni ole vielä kypsä kantamaan vastuuta nimenomaan niissä asioissa, jotka vaatisivat ylikansallista päätöksentekoa ja vastuun kantamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27 äänen sekakuorolla ei ole samanlaista vaikutusvaltaa kansainvälisissä GMO-neuvotteluissa kuin yhtenäisellä Euroopan Unionilla. Me olemme maailman suurin talousmahti, ja voisimme vähitellen alkaa käyttäytyä sen mukaisesti! Nyt Yhdysvallat, Kiina ja Monsanton kaltaiset globaalit suuryritykset pystyvät pompottamaan meitä mielensä mukaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päätöksenteon hajauttaminen jäsenmaille johtaa käytännössä siihen, että Eurooppaan syntyy 27 erilaiset pelisäännöt! EU-maita on sen jälkeen helppo vedättää periaattella: &amp;rdquo;Kun kerran Suomi (tms.) sallii tämän, niin meidän on Latviassa (tms.) sallittava tuo, tai meidän maanviljelijämme eivät  pärjää kilpailussa.&amp;rdquo;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Geenimuuntelu on lisäksi sen verran laaja ja monisyinen vyyhti, että lainsäädännön valmistelu vaatii poikkeuksellisen paljon tieteellistä, juridista ja poliittista osaamista sekä julkista keskustelua. Suomen kaltaisten pienten jäsenmaiden ministeriöillä ei välttämättä ole edes asianmukaiseen valmisteluun tarvittavia henkilöstöresursseja! Riskinä on, että päätöksenteko perustuu lähinnä alan teollisuuden palkkalistoilla olevien asiantuntijoiden näkemyksiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Geenimanipuloidut tuotantokasvit voivat tulevaisuudessa olla yksi avain maailman nälkäisten massojen ruokkimiseen ja biopolttoaineiden kannattavaan tuotantoon, mutta hallitsemmeko me GMO-tekniikkaa vielä tänä päivänä riittävän hyvin pystyäksemme takaamaan GMO-tuotantokasvien viljelyn ja käytön turvallisuuden?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eikä kyse ole vain Suomesta, vaan toiminnan on oltava aukottoman turvallista myös sellaisissa maissa, joissa turvallisuuskulttuuri ja viranomaisvalvonta eivät ole samaa tasoa kuin meillä. Ettei jonain päivänä jouduta miettimään, mitä tehdä esimerkiksi rikkaruohoksi äityneelle GMO-vieraslajille, joka on immuuni torjunta-aineille? Siihen verrattuna vesihyasintti ja petovesikirppu voivat olla vielä harmittomia otuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;;                      &lt;br /&gt;
 </description>
 <pubDate>Mon, 19 Jul 2010 11:03:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>Win-win-vaalit</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9905</link>
 <description>
Eduskuntavaaleja on totuttu pitämään varsin tylsinä kolmen suuren puolueen piirileikkeinä, vaikka todellisuudessa eivät ne enää niin suuria ole. Perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kukin kannatukseltaan liki puolet suurista puolueista. Meidän vaalijärjestelmämme vain on ollut sellainen, että sillä runsaalla kaksinkertaisella kannatuksella on saanut noin kolme kertaa enemmän kansanedustajia. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tämän pitäisi muuttua, kiitos uuden vaalilain, edellyttäen, että ensi keväänä valittava eduskunta vahvistaa sen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensi vaaleista näyttää tulevan kiinnostavimmat pitkään aikaan, sillä tiedotusvälineet eivät tällä kertaa voi sivuuttaa kolmen suuren takana käytävää taistelua neljännestä sijasta. Galluppien mukaan etenkin perussuomalaiset, mutta myös vihreät ovat kasvattaneet viime vaalien jälkeen mukavasti kannatustaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mielenkiintoisen kisasta tekee se, että vihreät ja perussuomalaiset edustavat poliittisen arvokirjon ääripäitä. Vaikka meidän eduskuntaryhmämme istuvat vanhan vasemmisto-oikeisto-asetelman perusteella istuntosalisssa vieretysten, olemme olleet nimenomaan arvokysymyksissä eri linjoilla. Vihreät ovat selkeästi eduskunnan arvoliberaalein ryhmä, perussuomalaiset kristillisdemokraattien rinnalla johtavia arvokonservatiiveja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensi kevään vaaleista on tulossa arvovaalit, joissa suurtenkin puolueiden on valittava puolensa. Mille arvoille me haluamme Suomen tulevaisuuden rakentaa?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itse asiassa vaaliasetelmasta on tulossa hyvin herkullinen sekä vihreille että perussuomalaisille. Mitä enemmän me kurmootamme persujen kanssa toisiamme, sitä tyytyväisempiä meidän kumpienkin peruskannattajat ovat. Eikä meidän tarvitse edes kurmoottaa toisiamme, riittää kun luemme kannattajillemme otteita toistemme puheista ja kirjoituksista, niin ... eksoottisilta ne puolin ja toisin kuulostavat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos vihreiden ja perussuomalaisten arvokisa saa molempien kannattajat liikkeelle, _molemmat_ saavat vaalivoiton ... Vihreät ja perussuomalaiset voivat olla jopa vaalien vaalien ssuurimmat voittajat ... ja vahvoilla seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Heh.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;; </description>
 <pubDate>Fri, 16 Jul 2010 20:09:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>Win-win-vaalit</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9904</link>
 <description>
Eduskuntavaaleja on totuttu pitämään varsin tylsinä kolmen suuren puolueen piirileikkeinä, vaikka todellisuudessa eivät ne enää niin suuria ole. Perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kukin kannatukseltaan liki puolet suurista puolueista. Meidän vaalijärjestelmämme vain on ollut sellainen, että sillä runsaalla kaksinkertaisella kannatuksella on saanut noin kolme kertaa enemmän kansanedustajia. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tämän pitäisi muuttua, kiitos uuden vaalilain, edellyttäen, että ensi keväänä valittava eduskunta vahvistaa sen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensi vaaleista näyttää tulevan kiinnostavimmat pitkään aikaan, sillä tiedotusvälineet eivät tällä kertaa voi sivuuttaa kolmen suuren takana käytävää taistelua neljännestä sijasta. Galluppien mukaan etenkin perussuomalaiset, mutta myös vihreät ovat kasvattaneet viime vaalien jälkeen mukavasti kannatustaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mielenkiintoisen kisasta tekee se, että vihreät ja perussuomalaiset edustavat poliittisen arvokirjon ääripäitä. Vaikka meidän eduskuntaryhmämme istuvat vanhan vasemmisto-oikeisto-asetelman perusteella istuntosalisssa vieretysten, olemme olleet nimenomaan arvokysymyksissä eri linjoilla. Vihreät ovat selkeästi eduskunnan arvoliberaalein ryhmä, perussuomalaiset kristillisdemokraattien rinnalla johtavia arvokonservatiiveja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensi kevään vaaleista on tulossa arvovaalit, joissa suurtenkin puolueiden on valittava puolensa. Mille arvoille me haluamme Suomen tulevaisuuden rakentaa?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itse asiassa vaaliasetelmasta on tulossa hyvin herkullinen sekä vihreille että perussuomalaisille. Mitä enemmän me kurmootamme persujen kanssa toisiamme, sitä tyytyväisempiä meidän kumpienkin peruskannattajat ovat. Eikä meidän tarvitse edes kurmoottaa toisiamme, riittää kun luemme kannattajillemme otteita toistemme puheista ja kirjoituksista, niin ... eksoottisilta ne puolin ja toisin kuulostavat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos vihreiden ja perussuomalaisten arvokisa saa molempien kannattajat liikkeelle, _molemmat_ saavat vaalivoiton ... Vihreät ja perussuomalaiset voivat olla jopa vaalien vaalien ssuurimmat voittajat ... ja vahvoilla seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Heh.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;; </description>
 <pubDate>Fri, 16 Jul 2010 20:05:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>Melua ja maisemahaittoja</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9899</link>
 <description>
Vanhan hokeman mukaan kauneus on katsojan silmissä. Harvoin se pitää   yhtä hyvin paikkansa kuin tuulivoimaloista keskusteltaessa. Toisten   mielestä tuulivoimalat pilaavat maisemat, toisten mielestä   tuulivoimapuistot ovat pikemminkin nähtävyyksiä. Toisten mielestä   tuulivoimaloiden melu on sietämätöntä, toiset eivät kuule voimalan   juurellakaan kuin vienoa huminaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuulivoima ei ole tietenkään  uusi keksintö, eivätkä nykyajan  tuulivoimapuistot ole suinkaan maailman  ensimmäisiä. Esimerkiksi  Lassithin ylätasangolla Kreetalla on ollut  parhaimmillaan jopa 10.000   tuulivoimalla toiminutta pumppua, jotka pumppasivat vettä   varastoihin ja pelloille. Vaikka suurin osa näistä tuulipumpuista on jo   hylätty, ne houkuttelevat edelleen (Diktin luolan   lisäksi) paikalle kymmeniä turistibusseja joka päivä!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lassithia  reunustavilla vuorilla on myös vanha   &amp;rdquo;tuulivoimapuisto&amp;rdquo;. Tuuliseen solaan on rakennettu kivestä rivi   tuulimyllyjä, joissa Lassithissa viljelty vilja jauhettiin.   Yhdennäköisyys muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan nykyaikaiseen   tuulivoimapuistoon on silmiinpistävä. Myös nämä vanhat  tuulimyllyt on  nähtävyys, jota katsomaan turistibussit tuovat  ihmisiä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;;                      &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 </description>
 <pubDate>Fri, 16 Jul 2010 13:27:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>Oikeus rakastaa</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9877</link>
 <description>
Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen blogitus viime lauantain väkivaltaisesta hyökkäyksestä Pride-kulkuetta vastaan on hämmentävää luettavaa. Toisaalta Räsänen tuomitsee iskun, mutta toisaalta hän myös ymmärtää iskua vastareaktiona arvoliberalismille: &amp;rdquo;Voiko Pride-kulkuetta vastaan tehdyn typerän hyökkäyksen tulkita myös vastareaktioksi poliittisen eliitin voimakkaalle arvoliberalistiselle kehitykselle? &amp;rdquo;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Räsäsen ja kristillisdemokraattien asenne seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kohtaan käy hyvin ilmi hänen edellisestä blogituksestaan: &amp;rdquo;Kristillisdemokraattien tavoitteena on säilyttää avioliitto miehen ja naisen välisenä. Olemme valmiit taistelemaan tässä asiassa.&amp;rdquo;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa varoa, millaisia taistelukehotuksia esittää, joku voi ottaa ne tosissaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pohjat vetää kuitenkin perussuomalaisten puheenjohtajata Timo Soini, joka aamun Hesarissa (ei löytynyt nettiversiosta) rinnastaa lapsiin kohdistuvan väkivallan (nuorin kaasuiskun kohteeksi joutunut henkilö oli 11-kuukautta vanha) turkistarhaiskuihin (pahimmillaan eläinrääkkäystä) ja puoluekokoushäiriköintiin (rajoittaa kokoontumisvapautta).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eivätkö Pride-iskun tekijät saati Päivi Räsäsen ja Timo Soinin kaltaiset kokeneet poliitikot ymmärrä, mitä heidän valitsemansa tien päässä on? Tänä vuonna pippurikaasua, ensi vuonna tiiliskiviä Baltian tapaan, 10 vuoden kuluttua marssijoiden hakkaamisestsa huolehtii Venäjän tapaan poliisi, ...&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei tarvitse mennä 70 vuotta kauemmas historiaan, kun seksuaalivähemmistöjä tapettiin Euroopassa teollisesti. Pinkistä kolmiosta ei ole turhaan muodostunut homoseksuaalien kansalaisoikeuksien tunnus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haluavatko seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisia oikeuksia vastustavat arvokonservatiivit todella samaistua näihin esikuviin?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos jokin on oikeuksista tärkein, niin oikeus rakastaa. Jos me riistämme sen homoilta ja muilta seksuaalivähemmistöiltä, me riistämme sen samalla kaikilta muiltakin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;;  </description>
 <pubDate>Fri, 09 Jul 2010 10:06:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>Paperikautinen fossiili</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9857</link>
 <description>
Historiassa puhutaan kivikausista ja rautakausista, mutta eduskunnassa eletään paperikaudella. Vaikka hallituksen esityksiä ei enää jaeta istuntosaliin, salin pöydillä on varovasti ynnäten 10-20  metrin paperipino. Ja jokaisen pöydän alla on roskis, johon edustajat jatkuvasti tyhjentävät pöytäänsä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valiokuntien pöydillä on 50 metrin pino lisää, edustajien, avustajien ja virkaihmisten työhuoneista ja kotikonttoreista puhumattakaan. Kopiokoneet ja printterit laulavat, ja keräyspaperiastiat paukkuvat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarvitsemansa tiedon etsiminen huojuvista paperipinoista on toivoton tehtävä, mutta siihen on totuttu niin ettei vaihtoehtoja osata kaivata. Toimintatapoja ja kulttuuria on vaikea muuttaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan Virossa koko lainsäädäntöprosessissa on valmistelun aloittamisen jälkeen vain yksi vaihe, jossa lakiesitys on paperilla &amp;ndash; se kun presidentti vahvistaan lain allekirjoituksellaan. Sähköisen käsittelyn ansiosta lakien valmistelu on Virossa myös täysin avointa, kansalaiset voivat netissä seurata lain etenemistä alusta loppuun asti. Keskeneräisistä asioista on mahdotonta olla puhumatta!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jokainen voi päätellä, kumpi toimintatavoista, suomalainen vai virolainen on avoimempi ja kustannustehokkaampi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tänä keväänä eduskunnassa otettiin käyttöön sähköinen työpöytä, johon mm. eduskuntaryhmät ja valiokunnat kokoavat vireillä oleviin asioihin liittyvät asiakirjat. Siitä ei ole kuitenkaan kokouksissa mitään hyötyä, koska läppärien käyttö on täysitunnoissa ja valiokunnissa kielletty! Istuntosalissa on wlan-kenttä ja jokaisella paikalla on läppärin virtalähde tyhjän panttina.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei sillä, että kukaan ryhtyisi raahaamaan eduskunnan vanhoja läppäreitä pitkin taloa. Eduskunnan läppärit käynnistyvät ja toimivat niin tahmeasti, että niistä olisi kokouksissa enemmän haittaa kuin hyötyä. Moni edustaja onkin hankkinut omilla rahoillaan kevyemmän ja nopeamman miniläppärin ja käyttää sitä kaikkialla muualla paitsi istunnoissa ja valiokunnissa. Sen verran pitää kunnioittaa omaa työtään, ettei tuhlaa työaikaanssa epäkurantteihin työvälineisiin jos ei ole pakko (kuten kommunikaattorin kanssa).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
EU-parlamentti on päättänyt hankkia kaikille MEPeille iPadit. Kokoustyöskentelyyn eli sähköisten asiakirjojen lukemiseen ja taustatietojen hakuun iPad sopii todennäköisesti erinomaisesti, muistiinpanojen tekemiseen ja kirjoittamieen huonommin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kansanedustajan ihannetyövälineen vaatimuslista on haastava, eikä kaikkea välttämättä saa samoissa kuorissa. Mutta kai sitä haaveilla saa:&lt;br /&gt;
Edullinen ylläpitää (hankintahinta voi olla korkeampi, sillä todelliset kustannukset syntyvät ylläpidosta)Kevyt (hyötyjä tulee vasta kun niitä kannetaan jatkuvasti mukana)Hyvä akkukesto (kokoukset ovat pitkiä)Asiakirjojen lukemiseen riittävän hyvä näyttö (tulostuskulujen minimoimiseksi)Nopeat langattomat tietoliikenneyhteydet (eduskunnassa ja tien päällä)Riittävästi laskentatehoa (ettei työaikaa mene odotteluun)Tarpeita vastaavan ohjelmavalikoiman ajan tasalla olevat ohjelmaversiot (ei esim. vanhentuneita selaimia ja lisäosia)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;;  </description>
 <pubDate>Mon, 05 Jul 2010 15:47:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>Superlobbari</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9839</link>
 <description>
Poliittisen päätöksenteon ja edunvalvonnan välissä on pidettävä selvä hajurako. Muuten kansalaiset eivät voi luottaa päätöksenteon riippumattomuuteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa entisillä senaattoreilla on kahden vuoden karenssi, ennen kuin he saavat lobata entisiä kollegoitaan kongressissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomessa ei ole virallista lobbarirekisteriä kuten EU-parlamentissa ja Yhdysvaltain kongressissa, mutta se ei tarkoita sitä, ettei meillä olisi lobbareita. Vain pelisäännöt puuttuvat. Vihreät ovatkin vaatineet ainakin entisille ministereille vähintään vuoden kestävää karenssia, ennen kuin he saisivat toimia lobbareina. Entisillä ministereillä on valmistelutietoa ja suhteita, jotka vaarantavat päätöksenteon riippumattomuuden ja antavat heille etulyöntiaseman muiden eturyhmiin verrattuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kansanedustaja ex-pääministeri Matti Vanhasen (kesk) siirtyminen Perheyritysten Liiton toimitusjohtajaksi alleviivaa lobbarien ja poliitikkojen suhteen pelisääntöjen puuttumista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Matti Vanhasen hallitukset ovat kuunnelleet Perheyritysten Liiton toiveita tarkalla korvalla. Esimerkiksi Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin useita Perheyritysten Liiton lobbaamia tavoitteita, tärkeimpänä:  &amp;rdquo;Perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja lahjaverotus kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta.&amp;rdquo; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensi vaalien jälkeen Perheyrittäjien Liiton hallitusohjelmatavoitteita kuunnellaan todennäköisesti vielä tarkemmin, sillä pöydän toisella puolella on hallitusneuvottelijoiden vanha tuttu ja kollega, joka vain vuotta aiemmin istui itse pääministerinä. Toivottavasti muut näkökulmat eivät jää jalkoihin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;;  </description>
 <pubDate>Sun, 27 Jun 2010 11:03:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>Erikoinen tapaus</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9832</link>
 <description>
Törmäsin toissapäivänä blogini kommenteissa hämmentävään viestiin: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;rdquo;Mielenkiintoinen oli juuri tietoon tullut Jyrki Kasvin avaus päästyään eduskuntaan: &amp;rsquo; Voiko taksiseteliä käyttää mökkimatkaan Keski-Suomeen? &amp;rsquo; Ja vastaus oli että voi käyttää.&amp;rdquo;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olin äimän käkenä, siis mitä hä! Eihän minulla edes ole Keski-Suomessa kesämökkiä. Eikä eduskunnassa minun (ja Halmeen) aikana ole käytetty taksiseteleitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jutussa ei ollut lähdettä, mutta Google vei Suomi24:n perussuomalaiset-keskusteluun. Siellä esitettiin sama väite, lähteenä linkki MTV:n nettisivuille. Maikkarin sivuilla kerrottiin edesmenneen Tony Halmeen postuumista Testamentti-kirjasta, jossa Halme kertoo jonkun edustajan kyselleen mahdollisuutta matkustaa eduskunnan taksiseteleillä kesämökille Keski-Suomeen. Kuka, missä ja koska, se ei käynyt jutusta ilmi. En tunnistanut itseäni, ja jatkoin googlaamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lopulta google opasti kokoomuksen Verkkouutisten sivuille, jossa todetaan:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;rdquo;Testamentin mukaan Jyrki Kasvi (vihr.) olisi tiedustellut, voiko hän käyttää taksiseteleitä mennessään mökilleen Keski-Suomeen. Vastaus oli myöntävä.&amp;rdquo;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
En vieläkään tunnistanut itseäni ja aloin ihmetellä, mistä ihmeestä mahtoi olla kysymys. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ja vaikka olisin jotain tuollaista kysynyt, vastaus ei missään tapauksessa olisi voinut olla myöntävä. Eduskunnan taksinkäyttöohje on (tässä suhteessa) hyvin yksiselitteinen. Eduskunnan taksikorttia voi käyttää edustajan toimeen liittyvissä ajoissa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi taksia voi käyttää muualla Suomessa kodin ja lähimmän lento- ja rautatieaseman tai linja-autoaseman välisiin matkoihin silloin, kun ollaan matkalla täysistuntoon, valiokunnan kokoukseen tai on kyse eduskunnan virallisesta matkasta. Taksimatka saa maksaa enintään 50&amp;euro;. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Taksiohjeiden muistelu palautti mieleen, milloin olimme olleet Halmeen kanssa tilanteessa, jossa taksin käytöstä ylipäätään keskusteltiin: uusien kansanedustajien perehdytyksessä keväällä 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
En muista tuota kysymystä, mutta sen muistan, että perehdytyksessä keskusteltiin pitkään siitä, miten edustajan toimeen liittyvä ajo määritellään, ja mikä on kodin ja lähimmän aseman välistä ajoa. Kaikki uudet edustajat halusivat olla pelisäännöistä varmoja, koska lehdistö seuraa edustajien taksiajoja vähintään yhtä tarkkaan kuin heidän puheitaan täysistunnoissa. Nimimerkillä Kokemusta On.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olen voinut hyvinkin kysyä, rinnastetaanko kesäasunto kotiin eli saako taksia käyttää päästäkseen kesämökiltä lähimmälle pikavuoropysäkille (selvennykseksi sanottakoon, että _en_ ole kertaakaan käyttänyt taksia tähän tarkoitukseen, en Keski- enkä Kaakkois-Suomessa, jossa mökkini on). Siihen vastaus olisi voinut ollut myöntävä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tony Halmeen on täytynyt ymmärtää kysymys ja vastaus väärin, koska hänen kirjassa esittämäänsä kysymykseen vastaus olisi ollut ehdottomasti kielteinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nyt tuo väärä käsitys kiertää tiedotusvälineissä ja nettikeskusteluissa, enkä voi muuta kuin korjata sen joka paikassa, jossa se tulee vastaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;;  </description>
 <pubDate>Fri, 25 Jun 2010 13:25:00 +0300</pubDate>
</item>
<item>
 <title>Kansalaisoikeudet kuuluvat kaikille</title>
 <link>http://www.kasvi.org/index.php?9825</link>
 <description>
Yksityisyyden ja sananvapauden suhde on tunnetusti jännitteinen. Viime kuukausina on asetettu vastakkain esimerkiksi Google Streetviewn ilmaisun vapaus ja Googlen kamera-autojen kuviin joutuneiden ihmisten yksityisyys. Siinä keskustelussa yksityisyys on mennyt vahvasti sananvapauden edelle. Sen sijaan kun on kyse poliitikon elämästä, sananvapaus on ollut usein yksityisyyttä vahvempi perusoikeus. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkki tästä saatiin viime viikolla, kun korkein oikeus antoi tuomionsa Susan Ruususen Pääministerin Morsian &amp;ndash;kirjasta ja määritteli suomalaisen poliitikon yksityisyyden rajat &amp;ndash; edellyttäen, ettei joku kiistan osapuolista valita päätöksestä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Korkeimman oikeuden laintulkinnan mukaan kaikki muu johtavan poliitikon elämässä on julkista, paitsi sukupuolielämä. Kaikki muu Pääministerin Morsian &amp;ndash;kirjassa oli korkeimman oikeuden mielestä laillista, paitsi tiedot Matti Vanhasen sukupuolielämästä ja &amp;rdquo;intiimeistä yksityisistä tapahtumista&amp;rdquo;. Korkeimman oikeuden käsitys erosi alemmista oikeusasteista siltä osin, että myös Vanhasen lasten elämästä sai korkeimman oikeuden mielestä kertoa julkisuudessa. &lt;br /&gt;
Ja tämänkin rajauksen on joissain puheenvuoroissa huolehdittu rajoittavan sananvapautta. Ilmeisesti myös poliitikon sukupuolielämän yksityiskohdat pitäisi voida julkaista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei pidä ihmetellä, miksi niin harva haluaa lähteä mukaan politiikkaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka olen poliitikkona jäävi ottamaan kantaa, teen sen silti. Suomeen omaksuttu amerikkalainen nollalinja poliitikkojen yksityisyyteen menee mielestäni liian pitkälle. Poliitikotkin ovat ihmisiä, ja kansalaisoikeudet koskevat myös heitä. Sen sijaan kannatan manner-eurooppalaista käsitystä, jonka mukaan vain poliitikon luottamustehtävien hoitoon vaikuttavat asiat ovat julkisia. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tai sitten sananvapauden on ulotuttava myös muihin vallankäyttäjiin, esimerkiksi neljännen valtiomahdin edustajien yksityiselämään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
var addthis_pub=&quot;jkasvi&quot;;  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
 </description>
 <pubDate>Tue, 22 Jun 2010 12:54:00 +0300</pubDate>
</item>
</channel>
</rss>
