http://www.kasvi.org/ fi http://www.kasvi.org/index.php?11608 "Ainahan on maksettava eikösjuu, mitä tässä maailmassa velkaantuu", kuten Tatu Pekkarisen sanoittamassa Nikkelimarkka-laulussa todetaan. Yksi suomalaisuuden perusarvoja onkin ollut veloista huolehtiminen, sotakorvauksia myöten.<br /> <br /> Jotkut suomalaiset varovat velkaantumista niin paljon, että eivät osta velkaa silloinkaan kun sitä todella tarvitsisivat ja pystyisivät hoitamaan lainan hyvin.<br /> <br /> Vastuu velan hoidosta on velallisella, mutta mielestäni myös rahan lainaajalla pitäisi olla jokin vastuu velan ostajan lainanhoitokyvyn arvioimisesta, on kyseessä sitten pankki tai pikavippifirma.<br /> <br /> Vielä 1980-luvun alussa monet pankinjohtajat kantoivat tätä vastuuta. Rahamarkkinoiden vapautuminen valtion sääntelystä käynnisti kuitenkin kiivaan kilpailun lainamarkkinoilla, vanhat varovaiset pankinjohtajat erotettiin, ja uusien tulospalkkiot sidottiin myytyjen lainojen määrään ...<br /> <br /> Tiedän pienyrittäjiä, joille ei suostuttu myymään niin pientä lainaa, mitä he olisivat tarvinneet. Sen tilalle tarjottiin shekkivihkoa rajattomalla luotolla. Monella meni siinä leikissä niin firmat, talot kuin perheetkin. Ja kaatuihan siinä rytäkässä lopulta pankkejakin.<br /> <br /> Laki minimoi velkojan riskit, koska pankin talouden pettäminen horjuttaa kansantaloutta. Jos tappioita tulee liikaa, pankki ei selviä omista maksuvelvoitteistaan, ja tuloksena on pankkikriisi.<br /> <br /> Pikavippifirmojen toiminta pakottaa kuitenkin kysymään, onko velkojien riski liiankin pieni. Pikavippifirmat tietävät saavansa omansa, korot, lyhennykset ja koronkorot tarvittaessa vaikka ulosmittaamalla. Suomessa kun ei ole käytössä henkilökohtaista konkurssia. Vasta perikunnan voi hakea konkurssiin.<br /> <br /> Ilman henkilökohtaista konkurssia pikavippibisnes on riskitön tapa tehdä helppoa rahaa. Viime kädessä hoitamattomat pikavipit jäävät veronmaksajien maksettaviksi; Kun velallisen tulot menevät pikavippien korkojen korkoihin, hän joutuu elämään toimeentulotuen varassa.<br /> <br /> # # #<br /> <br /> Suuremmassa mittakaavassa velkojien intressien turvaaminen on nähtävissä EU:n velkakriisissä. Kreikkaa ja muita kriisimaita riskeistä piittaamatta lainoittaneiden eurooppalaisten pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden rahoituslaitosten saatavat on haluttu turvata vaikka sitten eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla.<br /> <br /> Kreikan ja muiden kriisimaiden tukemisessa on tietysti kyse myös itsekkyydestä, sillä kriisimaita rahoittaneiden pankkien kaatumisella pelätään olevan vielä tukipaketteja vakavammat seuraukset. Harva uskaltaa edes kuvitella, mitä Saksan tai Ranskan pankkikriisi merkitsisi Euroopan ja Suomen taloudelle. Ja on Kreikassa ja muissa kriisimaissa suomalaistakin rahaa liossa.<br /> <br /> Kreikan eli sitä lainoittaneiden pankkien pelastaminen ei ehkä ole oikeudenmukasta, mutta inhorealistista talouspolitiikkaa.<br /> <br /> Kreikan kriisiä on venytetty tukipaketein, jotta pankit ovat ehtineet varautua tuleviin menetyksiin. Kahden vuoden jälkeen valtaosa Kreikan yksityisistä velkojista suostui keväällä sopuun Kreikan yksityisten velkojen leikkaamisesta kolmella neljänneksellä. Vaihtoehtona kun olisi ollut, että sekin olisi jäänyt saamatta. Tosin ainakin vielä helmikuussa 110 saksalaista sijoittajaa ilmoitti haastavansa Kreikan valtion velkojen leikkaamisen vuoksi oikeuteen.<br /> <br /> Kreikan parlamenttivaalit pistivät pelin vielä kerran uusiksi. Niin kauan kuin uutta hallitusta ei pystytä muodostamaan, vanha hallitus jatkaa toimitusministeriönä säästöohjelmien toimeenpanoa. Mutta jos ja kun uusi hallitus lopulta muodostetaan, vaalivoittajat joutuvat joko syömään tai lunastamaan lupauksensa. Jos Kreikka irtisanoutuu säästöohjelmasta, IMF:n Euroopan keskuspankin ja Euromaiden tuki Kreikalle lakkaa, ja Kreikka ajatuu parissa viikossa maksukriisiin. Valtion palkat, sosiaalietuudet ja maksut jäävät maksamatta, ihmisillä ei ole enää varaa hoitaa lainojaan eikä vuokriaan, yritykset ja pankit kaatuvat.<br /> <br /> Euroopan pankit on pelastettu ja eurooppalaisten veronmaksajien Kreikan tukiin käytetyt rahat menetetty, mutta muu Eurooppa voi selvitä parin vuoden taantumalla. Sen sijaan kreikkalaiset elävät ainakin vuosikymmenen lamataloudessa. Kreikkalaisia kiinteistöjä ja yrityksiä saa konkurssipesistä halvalla, ja Kreikan lomat ovat hyvin halpoja.<br /> <br /> EI ihme, että Kreikkaan ei tahdo syntyä uutta hallitusta.<br /> <br /> Suomen kohtalo riippuu siitä, pysyykö romahdus Kreikan rajojen sisällä vai vetääkö se mukanaan koko Välimeren pohjoisrannan. Silloin kyyti on kylmää myös täällä Itämeren rannoilla.<br /> <br /> Vastaavien tulevien kriisien välttämiseksi tarvittaisiin kansainväliset pelisäännöt valtion hallitusta velkajärjestelystä ja konkurssista. Valtioita lainoittavat rahoituslaitokset eivät saisi luottaa siihen, että ne ovat liian suuria kaatuakseen, että niiden ei seurausten pelossa annettaisi kaatua.<br /> <br /> # # #<br /> <br /> Niin henkilöiden kuin valtioiden lainoittamisessa on oltava aito liiketoimintaan liittyvä riski. Nykyisellään liian suuri osa riskistä on lainanottajilla ja heidän maksukykynsä pettäessä veronmaksajilla.<br /> <br /> ___ Sat, 12 May 2012 18:01:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?11597 Viime aikoina on puhuttu paljon isänmaallisuudesta ja sen sisällöstä. Onko esimerkiksi ksenofobia jotenkin isänmaallista, vai onko nimenomaan suvaitsevaisuus, moniarvoisuus ja moninaisuus sitä suomalaisuutta, josta voi olla maailmalla ylpeä.<br /> <br /> Isänmaallisuus sai minut pohtimaan omaa identiteettiäni, kuka minä olen, mikä yhdistää ja erottaa minut muista. Ja toki syntymäpaikan maantieteellisellä sattumalla on siinä osuutensa, mutta ilmeisesti pienempi kuin ... joillain muilla. Suomalaisuus on vain osa minusta.<br /> <br /> Ensisijaisesti koen kuuluvani tälle planeetalle, vaikka vaihtoehtoja ei juuri ole. Olen kuitenkin matkan varrella päässyt kiertämään eri puolilla tätä palloa ja todennut, että maailma on ihmisen mittakaavalla aika pieni, ja että kaikki maat ja mantereet ovat omalla tavallaan yhtä arvokkaita.<br /> <br /> Seuraava henkilökohtaisen identiteettini perusta on homo sapiens, älyllinen tiedostava nisäkäslaji, jota satun edustamaan. Tämä siksi, että maailmassa on ollut ja on edelleen myös muita älyllisiä tiedostavia eläinlajeja. Siksi kaikki ihmiset ovat minulle yhtä arvokkaita siitä riippumatta, mille hehtaarille tätä planeettaa ovat sattuneet syntymään.<br /> <br /> On todella sääli, ettei yksikään lähisukulaisemme ole selvinnyt kilpailusta kanssamme kuolematta sukupuuttoon. Käsityksemme ihmisyydestä olisi silloin väkisinkin laajempi. Toki hirvittää kuvitella, miten olisimme vuosisatojen varrella kohdelleet esimerkiksi denisovanihmisiä tai neanderthalilaisia, kun jo pigmentin, uskonnon ja seksuaalisuuden kaltaiset trivialiteetit ovat riittäneet perusteiksi vainoihin ja kansanmurhiin.<br /> <br /> Kulttuurisesti olen mielestäni eurooppalainen, pohjoismaisin painotuksin suomalaisilla mausteilla. Muistan hyvin, miten minua tultiin Tanskan Struerin ainoassa pubissa taputtamaan selkään, kun suomalaiset olivat päättäneet liittyä Euroopan Unioniin: &rdquo;Ihanaa, että te suomalaiset tulitte mukaan, enää me emme ole EU:ssa yksin&rdquo;. <br /> <br /> Olen monta kertaa miettinyt, mitä siitä olisi seurannut, jos Kalmarin unioni ei olisi hajonnut, ja Pohjoismaat ja Baltian maat olisivat muodostaneet Itämerta ympäröivän Pohjoismaan. Suomen kieli olisi todennäköisesti Suomenkin alueella vähemmistökielenä, mutta kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa Pohjoismaalla olisi paljon vaikutusvaltaa.<br /> <br /> Koen joka tapauksessa oman paikkani ja Suomen paikan olevan Pohjoismaissa ja Euroopassa. Me olemme eurooppalaisia, emme mikään irrallinen kansansirpale Pohjan perillä, kuten niin usein haluamme kuvitella.<br /> <br /> Eurooppalaisuuteen ja pohjoismaisuuteen nivoutuu paljon muutakin kuin pelkkää maantiedettä. Vaikka olen agnostikko, maailmankuvaani vaikuttaa se, miten kristinusko on muokannut Eurooppaa ja sen luterilainen suuntaus Pohjoismaista kulttuuria vuosisatojen ajan. <br /> <br /> Siirtomaa-ajoista ei ole kulunut kuin parisataa vuotta, mikä vaikuttaa edelleen Euroopan ja muun maailman käsityksiin toisistaan ja itsestään. Esimerkiksi kiinalaisia motivoi edelleen se, miten länsimaat kohtelivat Kiinaa ja kiinalaisia 1800-luvun lopulla 1900-luvun alussa.<br /> <br /> Suomalaisten maailmankuvaan vaikuttaa puolestaan edelleen vuosisatoja kestänyt asema Ruotsin ja Venäjän, katolisen/luterilaisen ja ortodoksisen kirkon rajamaana, vuoteen 1809 osana Ruotsia ja sen jälkeen runsaat sata vuotta Venäjän imperiumin suuriruhtinaskuntana. Vuosisata on lyhyt aika, ja suomalaiset kokevat pääosin edelleen kuuluvansa nimenomaan läntiseen kulttuuripiiriin.<br /> <br /> Heimo-identieettiä minulla sen sijaan ei ole, sillä olen geneettisesti sekoitus hämäläistä ja varsinais-suomalaista, saanut Kymenlaaksossa savolaisvaikutteisen kasvatuksen ja asunut suurimman osan elämästäni Uudellamaalla. En ole koskaan oppinut edes mitään murretta, en edes kymenlaaksolaista nuottia.<br /> <br /> Syntyjään olen pyhtääläinen ja asujaan espoolainen, mutta minua on turha kuvitella heiluttamassa Espoon saati Pyhtään lippua pesiskentän katsomossa. Vaikka olen asunut elämäni aikana vain kahdessa kunnassa (ja kymmenessä osoitteessa), minulle ei ole muodostunut vahvaa kotiseutuidentiteettiä. Vahvimmat tunnesiteet liittyvät Otaniemen ja kesämökin ympäristöön.<br /> <br /> Maantiede selittää kuitenkin vain osan ihmisen identiteetistä. Etenkin suomalaisille merkitsee työ ja koulutus hyvin paljon. Me lausumme ammattimme jopa esittäytyessämme. Ja onhan se totta, esimerkiksi insinööri ja juristi katselevat maailmaa erilaisten suodatinten läpi, eivätkä välttämättä ymmärrä, mitä toinen yrittää sanoa. <br /> <br /> Suhde Otaniemeen selittyykin todennäköisesti insinööri-identiteetillä ja siihen kuuluvilla teekkari-muistoilla.<br /> <br /> Ammatin rinnalla harrastusten merkitys ihmisten identiteetille on korostunut. Kun työ ei tarjoa sisältöä elämään, se haetaan vapaalta. Minulle kenties rakkain saamistani tunnustuksista on vuonna 2004 Getnolife-yhdistykseltä saamani Vuoden nörtti &ndash;palkinto, jossa yhdistyivät molemmat, työ ja huvi.<br /> <br /> Maailmankuva ja arvot ovat kuitenkin ihmisen identiteetin vahvin perusta. Olen suvaitsevaistoa ja ylpeä siitä, arvoliberaali vihreä. Maailmankuvien ja arvojen merkitystä kuvaa hyvin se, miten voimakkaita reaktioita jo sanat suvaitsevaisuus, arvoliberaali tai vihreä monissa suomalaisissa herättävät. <br /> <br /> Aiemmin maailmankuvat ja arvot korreloivat vahvasti maantieteen kanssa, mutta viime vuosina tiedotusvälineet ja internet ovat kutistaneet maapallon niin pieneksi, että rajojen merkitys on kadonnut. Samalla tavalla ajattelevat ihmiset eri puolilta maailmaa voivat muodostaa yhteisöjä. Eniten puhutaan ääriaatteiden verkkoyhteisöistä, mutta todellisuudessa ne muodostavat vain murto-osan netin aatteellisista verkostoista.<br /> <br /> Eli jos tämän kaiken yrittää koota yhteen olen maapallolainen, eurooppalainen, pohjoismaalainen, suomalainen, espoolainen homo sapiens & kristilliseen ja luterilaiseen kulttuuripiiriin kuuluva agnostikko & insinööri, kirjoittaja, luennoija ja nörtti & suvaitsevainen arvoliberaali vihreä.<br /> <br /> Jotain varmaan vielä unohtui. Niin tietysti, sukupolvi. Huh, siinä on jo oman lastunsa aihe.<br /> <br /> ___ Fri, 04 May 2012 18:08:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?11596 2.5. Ipv6 antaa jokaiselle hiekanjyvälle oman IP-osoitteen.» Tietoyhteiskunnan perusinfran, Internetin perusta luotiin syyskuussa 1969, kun Arpanetin ensimmäiseen reitittimeen liitettiin ensimmäinen tietokone. Vuoden loppuun mennessä verkossa oli jo neljä tietokonetta.<br /> <br /> 1970-luvulla Arpanet levisi Yhdysvaltojen puolustusvoimille töitä tehneisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. 1980-luvulle tultaessa verkko alkoi laajeta nopeasti, ja vuonna 1983 puolustusministeriön tietokoneet irrotettiin Arpanetistä omaksi Milnet-verkokseen.<br /> <br /> Vuoden 1983 alussa Arpanet siirtyi käyttämään tcp/ip-protokollia, minkä jälkeen voitiin periaatteessa jo puhua internetistä. Yleensä internetiksi kutsutaan kuitenkin vasta Arpanetin rinnalle 1980-luvun lopulla rakennettua nopeampaa verkkoa, joka ulottui pian Yhdysvaltojen lisäksi Eurooppaan ja Aasiaan. Vuonna 1990 alkuperäinen Arpanet suljettiin.<br /> <br /> Uuteen internetverkkoon pääsivät myös muut kuin yliopistot ja puolustusvoimat. Ensimmäinen kaupallinen nettioperaattori The World aloitti toimintansa Yhdysvalloissa vuonna 1989. Lopullisesti Internet avautui 1995, kun rajoitukset netin kaupalliselle käytölle poistettiin.<br /> <br /> 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa Internet oli tietokoneiden verkko, tcp/ip-protokollaperhettä käyttävien tietokoneiden verkko. Määritelmän mukaan internet tarkoittaa edelleen nimenomaan tätä verkkoa, mutta vuosikymmenten kuluessa sana on saanut myös uusia merkityksiä.<br /> <br /> Kun Tim Berners-Lee vuonna 1990 ohjelmoi ensimmäisen www-palvelimen ja -selaimen nimeltä WorldWideWeb, hän teki Internetistä tiedon verkon. Alkujaan Berners-Leen ajatuksena oli luoda Internetiin toisiinsa viittaavista hypertekstidokumenteista koostuva verkko, mutta jo vuonna 1992 hän latasi palvelimelleen ensimmäisen kuvatiedoston.<br /> <br /> Lopullinen läpimurto tapahtui vuonna 1993, kun Tim Berners-Leen työnantaja Cern ilmoitti, että kuka tahansa saa käyttää ja kehittää www:tä rajoituksetta ilmaiseksi ja julkaisi sen lähdekoodin vapaana ohjelmana. Samaan aikaan kilpailevan Gopher-järjestelmän palvelinten käytöstä alettiin periä lisenssimaksuja. Sen jälkeen www-palvelin- ja -selainohjelmien kehitys oli nopeaa, mutta Gopher näivettyi.<br /> <br /> Jo Tim Berners-Leen alkuperäisessä ehdotuksessa WorldWideWebin kehittämiseksi hän totesi, että tuloksena on verkko, jossa käyttäjät luovat uutta sisältöä ja uusia linkkejä. Käytännössä Berners-Leen visio Internetistä ihmisten verkkona toteutui kuitenkin vasta sosiaalisen median läpimurron myötä 2000-luvulla.<br /> <br /> 2002 ja 2003 julkaistut Friendster ja MySpace eivät olleet ensimmäisiä sosiaalisia nettipalveluita, mutta ne toivat sosiaalisen median suuren yleisön tietoisuuteen. Itse asiassa monet sosiaalisen median ilmiöt olivat nähtävissä jo 1970-luvun keskusteluryhmissä ja 1980- ja 90-lukujen taitteen bbs-bokseissa.<br /> <br /> 2010-luvulla Internetin ennakoidaan kehittyvän esineiden verkoksi, jonka jatkuvaa läsnäoloa ihmiset eivät aina välttämättä edes huomaa.<br /> <br /> Esineiden Internetin teknologiat ovat jo valmiina: Ipv6 antaa jokaiselle hiekanjyvälle (300 miljoonalla planeetalla) oman<br /> IP-osoitteen, rfid ja nfc mahdollistavat esineiden tunnistamisen, ja 4g tarjoaa nopean yhteyden Internetiin.<br /> <br /> Internet palaa juurilleen, sillä esineiden verkossa valtaosa tietoliikenteestä on koneiden keskinäistä viestintää. Dementikon älykäs dosetti raportoi potilastietojärjestelmälle, auto kertoo takana tuleville autoille lukkojarrutuksesta, ja hintalapun rfid-tarra, asiakkaan nfc-puhelin sekä kauppiaan kassakone sopivat luottotilin käytöstä.<br /> <br /> 2020-luvulla tietotekniikan integraatio muuhun teknologiaan edelleen syvenee. Yhdessä aivotutkimuksen kehityksen kanssa voi syntyä jopa rajapinta suoraan aivoihin.<br /> <br /> Kaiken takana on silti edelleen pakettivälitteinen verkkojen verkko, internet.<br /> <br /> Jyrki J.J. Kasvi<br /> <br /> Kirjoittaja on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja. Wed, 02 May 2012 15:38:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?11586 Missä vaiheessa ihmisen käsitys todellisuudesta on niin kaukana yleisesti hyväksytystä todellisuudesta, että sitä voi pitää harhaisena, jopa psyykkisenä sairautena? Sitä pohditaan Norjassa, jossa tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa Anders Breivikin syyntakeisuuteen kahden ristiriitaisen mielentilatutkimuksen perusteella. <br /> <br /> Useimmiten omassa todellisuudessaan elävien ihmisten mielipiteet ovat harmittomia; Kadunkulman maailmanlopun julistaja on lähinnä surullinen ja koominen hahmo. Mutta entä jos litteään Maaplättyyn uskova ajaa oppiaan koulujen opetusohjelmiin, tai suvaitsevaiston salaliittoon uskova ryhtyy Breivikin tavoin tappamaan mokuttajina pitämiään ihmisiä?<br /> <br /> Mediakentän pirstoutuminen hajaannuttaa ihmisten todellisuuskäsityksiä entisestään. Enää ei kaikilta TV-kanavilta kuulla joka ilta kello 20:30 kansakunnan yhteistä totuutta. Sosiaalisesta mediasta löytää vertaistukea maailmankäsityksille, jotka olisivat aiemmin surkastuneet yksityisajatteluksi. Vaikka Anders Breivik toimi yksin, hänen ideologiansa ei syntynyt eristyksissä, vaan vuorovaikutuksessa samoja ajatuksia jakaneiden ihmisten kanssa. <br /> <br /> Todellisuus on monikko ja elää ajassa. Esimerkiksi Galileo Galilein (1564-1642) aikaan ajatus Maapallosta Aurinkoa kiertämässä poikkesi niin radikaalisti yleisesti hyväksytystä todellisuudesta, että se ei ollut enää harmiton, vaan johti Galilein oikeuteen, kotiarestiin ja teosten sensurointiin.<br /> <br /> Aikalaisten tuomiosta huolimatta Galileo Galilei muutti todellisuuden käsitettä peruuttamattomasti. Uskonnollisten auktoriteettien ja antiikin filosofien asemesta Galilei sitoi todellisuuden havaintoihin ja toistettaviin kokeisiin ja niitä selittäviin matemaattisiin ja loogisiin malleihin. Galileo Galileita pidetäänkin tieteellisen metodin isänä.<br /> <br /> Vallankumouksellisin Galilein ajatuksista oli kuitenkin se, että uusien havaintojen myötä todellisuutta kuvaava malli saattoi myös muuttua. Seurauksena oli tieteellinen ja teknologinen vallankumous.<br /> <br /> Galilein 450 vuotta sitten käynnistämä maailmankäsitysten murros on edelleen käynnissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta 16 prosenttia väestöstä uskoo(!) evoluutioon, ja maassa väitellään kiivaasti evoluution ja kreationismin suhteesta kouluopetuksessa. Suomen eduskuntavaaliehdokkaista 16,5% ei puolestaan uskonut ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.<br /> <br /> Tieteellisten tutkimusten tuloksista ei aina piitata, jos ne eivät sovi yhteen omien ennakkouskomusten kanssa. Vai koska olette kuulleet jonkun saati poliitikon tunnustaneen muuttaneensa mielipidettään saatuaan asiasta uutta tietoa? Esimerkiksi keskusteluissa samaa sukupuolta olevien parien oikeuksista väitetään aina jossain vaiheessa lasten kärsivän sateenkaariperheissä, vaikka monessa tutkimuksessa on todettu, ettei vanhempien sukupuolella tai seksuaalisella suuntautumisella ole lasten kehitykseen mitään vaikutusta. <br /> <br /> On sinänsä inhimillistä ottaa mediasta ja sosiaalisista verkostoista vastaan ennemmin omia mielikuvia vahvistavaa kuin kyseenalaistavaa tietoa, etenkin ilman tieteenlukutaitoa. Tuloksena on kuitenkin maailmankäsitysten etääntyminen ja kärjistyminen, vastakkainasettelu meihin ja muihin, äärimmillään Anders Breivikin tavoin minuun ja muihin.<br /> <br /> Omassa yksityisessä todellisuudessaan Anders Breivik kuvitteli puolustavansa norjalaisia ja norjalaista kulttuuria, vaikka hän kaikkien muiden todellisuudessa hyökkäsi nimenomaan norjalaisen kulttuurin perusarvoja vastaan.<br /> <br /> ___ Tue, 17 Apr 2012 09:36:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?11582 Suomessa ja Euroopan unionissa vannotaan teknologisten innovaatioiden nimeen. Juhlapuheissa uusi teknologia pelastaa Suomen ikääntymiseltä, EU:n talouslamalta ja maapallon ilmastonmuutokselta.<br /> <br /> EU investoikin tänä vuonna yli seitsemän miljardia euroa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mikä on kuitenkin vain murto-osa verrattuna kansallisiin tukiin, joita EU:n jäsenvaltiot antavat tutkimus- ja kehitystoiminnalle.<br /> <br /> Miljardisatsausten käytännön hyödyt ovat jääneet vähäisiksi. Esimerkiksi integroitujen piirien tutkimukseen ja kehittämiseen on investoitu Euroopassa valtavia summia julkista ja yksityistä rahaa, mutta se ei ole kohentanut Euroopan mitätöntä asemaa maailman mikropiirimarkkinoilla.<br /> <br /> Yhtenä Suomen ja Euroopan innovaatiopolitiikan ongelmana on vanhentunut innovaatiokäsitys. Klassisen määritelmän mukaanhan innovaatio on tekniseen keksintöön perustuva uusi kaupallinen tuote. Tämä määritelmä on nähtävissä esimerkiksi Aalto-yliopiston kokoonpanossa: TKK toimittaa teknisen keksinnön, HSE kaupallistaa sen, ja TaiK huolehtii tuotteen muotoilusta. Aallon työnimenähän oli nimenomaan innovaatioyliopisto.<br /> <br /> Todelliset innovaatiot eivät ole kuitenkaan teknologisia, vaikka monen innovaation taustalla on toki myös uutta teknologiaa. Sen sijaan ratkaisevia ovat sosiaaliset ja prosessi-innovaatiot. Ei esimerkiksi Henry Fordin suuri oivallus ollut liukuhihna vaan fordismi, uusi toimintatapa, uudenlainen organisaatio, joka hyödynsi teknologiaa uudella tavalla.<br /> <br /> Etenkin tietotekniikka on tuottanut innovaatioiden etsijöille monta pettymystä. Hintavat tietojärjestelmäinvestoinnit eivät aina olekaan parantaneet työn tuottavuutta tai laatua, vaan joskus jopa heikentäneet niitä. Vasta kun uutta tietotekniikkaa on käytetty osana organisaation toimintatapojen muutosta, todellisen innovaation mahdollistajana, investointi on alkanut kannattaa. Aina ei kuitenkaan tarvita edes uutta teknologiaa, usein jo vanhan toimintatavan kyseenalaistaminen riittää.<br /> <br /> Aalto-yliopisto tarvitseekin neljänneksi pyöräkseen ihmisten ja organisaatioiden tutkimusta ja opetusta, psykologeja, sosiologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä! Jonkun täytyy kysyä, mitä sillä hienosti muotoillulla tekniseen keksintöön perustuvalla uudella kaupallisella tuotteella tehdään! Miten se muuttaa meidän toimintaamme? Vasta silloin Aallosta voi kehittyä todellinen innovaatioinnovaatio, aidosti uusi tapa tehdä innovaatioita.<br /> <br />  Jyrki J.J. Kasvi<br /> <br /> Fri, 30 Mar 2012 15:31:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?11568 19.3. Koulu on jäänyt lasten arjen ainoaksi tietotekniikkavapaaksi vyöhykkeeksi.» Tänä vuonna koulunsa aloittavat lapset ovat työelämässä vielä 2070-luvulla ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä pitkään sen jälkeen. Millaiset valmiudet nykykoulu antaa vuosisadan loppupuolelle?<br /> <br /> Koulujen tietotekniikasta on puhuttu vuosikymmenten ajan, mutta käytännössä on tapahtunut vain vähän. Tieto- ja viestintätekniikka ei ole juuri muuttanut koulupäivien kulkua kun vertaa, miten paljon työelämä ja vapaa-aika ovat samaan aikaan muuttuneet.<br /> <br /> Koulu on jäänyt lasten arjen ainoaksi tietotekniikkavapaaksi vyöhykkeeksi. Silloinkin kun tietotekniikkaa käytetään, sillä korvataan perinteisen pedagogiikan kynä ja paperi ja piirtoheitin sen sijaan että uudistettaisiin oppimisen työtapoja. <br /> <br /> Kokemukset työelämästä opettavat, että jos tietotekniikka vain ympätään vanhoihin toimintatapoihin, se laskee työn tuottavuutta ja laatua. Sama virhe on toistettu monessa koulussa.<br /> <br /> Itse asiassa kuntien investoinnit koulujen tietotekniikkaan ovat menneet suurelta osin hukkaan. Hankitut koneet eivät juuri ole tehostaneet oppimista, eivätkä koululaiset ole oppineet käyttämään tietotekniikkaa.<br /> <br /> Koulujen kulttuuri ja toimintatavat muuttuvat hitaasti. Itse asiassa meidän vanhempamme olisivat meidän lastemme koulussa kuin kotonaan. Sen sijaan jo taaperoina netin ja kännyköiden kanssa leikkineille lapsille koulupäivä muistuttaa lähinnä museokäyntiä.<br /> <br /> Kunnat olettavat opettajien valmistelevan oppituntinsa kynällä ja paperilla, vaikka tunneilla pitäisi käyttää tietokonetta. Moni opettaja ostaakin itse omilla rahoillaan tarvitsemansa läppärin tai tabletin.<br /> <br /> Kuka vanhemmista suostuisi enää töissä kirjoittamaan ja laskemaan kynällä ja paperilla? Kouluista onkin tulossa paperikirjojen viimeisiä reservaatteja. Samalla tietotekniikan työvälinekäyttö jää lapsilta oppimatta.<br /> <br /> Vanhemmat kuvittelevat lastensa olevan luonnonnörttejä, mutta todellisuudessa tietotekniikan käyttötaidoissa on suuria eroja. Pelit ja facebook voivat vielä luonnistua, mutta tekstinkäsittely saati taulukkolaskenta eivät enää sujukaan. Ilman tietokoneen työvälinekäytön osaamista työelämässä ei kuitenkaan enää pärjää.<br /> <br /> Esteitä koulujen päivittämisen tiellä on monta. Opettajien mielikuvat koulusta ja opettajan roolista ovat perua heidän omilta kouluvuosiltaan. Viimeistään vanhemmat puuttuisivat asiaan, jos lasten koulupäivä ei vastaisi heidän omia muistikuviaan.<br /> <br /> Vaikka joku yksittäinen opettaja haluaisi rikkoa rajoja ja kokeilla esimerkiksi oppijakeskeisiä kollaboratiivisia työtapoja, kuntien koulutoimia ja opetushallitusta johtavien viranhaltijoiden koulukokemukset ovat vielä vanhempaa perua.<br /> <br /> Valtio on ollut haluton ohjeistamaan koulujen tietotekniikkaa ja pedagogiikkaa. Siinä missä kouluruoalle, kouluterveydenhoidolle ja opetusohjelmille on määritelty normit, koulujen tieto- ja viestintätekniikan kanssa kunnat jätetään omilleen. <br /> <br /> Koulutuspolitiikasta kiinnostuneiden poliittisten päättäjien kiinnostuksen puutteesta kertoo se, että esimerkiksi Kataisen hallituksen 90-sivuisesta ohjelmasta löytyy koulujen tietotekniikasta vain yksi lause: &rdquo;Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan.&rdquo;<br /> <br /> Eri kunnissa ja kouluissa on edetty eri tahdissa. Lapset ovat epätasa-arvoisessa asemassa sen perusteella, missä koulussa sattuvat olemaan. Joissain kouluissa ja kunnissa lapset saavat hyvät valmiudet tietoyhteiskuntaan, toisissa eivät.<br /> <br /> Muutosta ei tapahdu ennen kuin vanhemmat nousevat barrikadeille vaatimaan lapsilleen opetusta, joka valmistaa heitä tulevaisuuden työelämään ja yhteiskuntaan.<br /> <br /> Koulujen tietotekniikan tasosta ja käyttötavoista huolehtiminen on kuitenkin vasta hyvä alku. Koko vanha erillisiin luokkiin ja oppiaineisiin perustuva kouluparadigma joutaa remonttiin.<br /> <br /> Jyrki J.J. Kasvi<br /> Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken tutkimus &ndash; ja kehittämisjohtaja. Mon, 19 Mar 2012 14:30:00 +0200 http://www.kasvi.org/index.php?11562 17.3. Googlen ja Facebookin käyttäjät ovat markkinoijille tarjottavien palveluiden raaka-ainetta.» Tietotekniikka on mahdollistanut teollistumisen kaltaisen tuottavuusloikan. Osansa ovat saaneet niin investoijat osinkoina, työntekijät palkankorotuksina kuin myös kuluttajat halvempina hintoina. Esimerkiksi tavallisilla kuluttajilla oli varaa autoihin vasta, kun Henry Ford korvasi käsityön liukuhihnalla.<br /> <br /> Vaikka tietotekniikka tehostaa juuri tiedon käsittelyä, aluksi sitä hyödynnettiin teollisuudessa. Robotit automatisoivat samanlaisina toistuvia manuaalisia työtehtäviä. Viime vuosina tietotekniikan avulla on kuitenkin automatisoitu myös ajattelutyötä.<br /> <br /> Vaikutukset ovat olleet dramaattisia pankkien kaltaisissa tietoa käsittelevissä organisaatioissa. Rahahan on nykyään pelkkiä pankkien tietokoneissa pyöriviä bittejä. Esimerkiksi maailman pörssikaupasta valtaosan käyvät tietokoneet keskenään.<br /> <br /> Tietotekniikka on tehnyt tiedon tallentamisesta, käsittelemisestä ja jakamisesta niin halpaa, että yhä useampi sähköinen tuote ja palvelu kannattaa tarjota kuluttajille ilmaiseksi. Esimerkiksi hakukoneiden ja sosiaalisen median markkinoilla on niin kova kilpailu, että vain ilmainen "käy kaupaksi". Ei ihme, että perinteiset musiikki- ja elokuvayhtiöt ovat vaikeuksissa.<br /> <br /> Google, Rovio, Riot ja Facebook eivät ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä, vaan voittoa tavoittelevia yrityksiä. Esimerkiksi Facebook laskee tekevänsä rahaa rakentamalla Luulajaan 11 jalkapallokentän laajuisen palvelinkeskuksen, jonka pelkäksi sähkölaskuksi ennakoidaan 54 miljoonaa euroa vuodessa.<br /> <br /> Ilmaisilla tuotteilla ja palveluilla voi tehdä rahaa eri tavoin. Googlen ja Facebookin käyttäjät eivät ole heidän varsinaisia asiakkaitaan vain markkinoijille tarjottavien palveluiden raaka-ainetta. Mitä enemmän käyttäjiä, sitä parempaa palvelua Google ja Facebook voivat tarjota todellisille asiakkailleen. Siksi käyttäjien määrä maksimoidaan tarjoamalla tuote käyttöön ilmaiseksi.<br /> <br /> Toisena vaihtoehtona on asiakkaiden koukuttaminen ilmaisella palvelulla, johon tarjotaan halpoja oheistuotteita. Esimerkiksi yli kahdeksan miljoonan kuukausittaisen käyttäjän Habbo Hotelli on sosiaalista mediaa ja peliä yhdistävä verkkoyhteisö, jossa nuoret tapaavat toisiaan. Tämä riittää käyttäjistä suurimmalle osalle, mutta 10-20 prosenttia ostaa huoneeseensa virtuaalihuonekaluja keskimäärin 10 eurolla kuukaudessa.<br /> <br /> Maailman suosituin nettimoninpeli, yli neljän miljoonan päivittäisen pelaajan League of Legends, toimii samalla periaatteella kuin Habbo. Ilmaisen pelin pelaajille myydään pelihahmoja ja skinejä. Moni on valmis maksamaan muutaman euron siitä, että heidän lempipelihahmonsa näyttää avaruusmieheltä tai ranskalaiselta piialta. Jotkut käyttävät pelihahmojensa tuunaamiseen kaupasta ostettavan pelin hintaa suuremman summan.<br /> <br /> 500 miljoonaa kertaa ladatun Angry Birdsin julkaisija Rovio sekä myy peliään että jakaa sitä ilmaiseksi. Ilmaisversioiden pelaajille näytetään mainoksia, mutta yhä suurempi osa Rovion tuloista tulee erilaisista oheistuotteista pehmoleluista leikkipuistoihin.<br /> <br /> Palkintoja kahmiva nettisarjakuva Girl Genius on hyvä esimerkki siitä, miten ilmainen digitaalinen sisältö myy myös perinteisiä tuotteita. Kun Girl Genius siirtyy keväällä 2005 paperilta nettiin, lukijamäärä kasvoi niin paljon, että myös vanhojen painettujen lehtien myynti kolminkertaistui vuodessa.<br /> <br /> Sen jälkeen sekä kirjoiksi koottujen netissä julkaistujen sarjakuvien että oheistuotteiden myynti on vain jatkanut kasvamistaan. Vaikka valtaosa lukijoista tyytyy ilmaiseen nettisarjakuvaan, osa haluaa lukea saman tarinan paperilla ja tukea samalla lempisarjakuvansa tekijöitä.<br /> <br /> Tiedonhallinnan tuottavuuden kasvun seurauksena ilmainen sisältö ja palvelu ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi menestyä. Onko se ainoa internetissä toimiva bisnesmalli, jää nähtäväksi. Joka tapauksissa uusia toimintatapoja tarvitaan, ja ensimmäinen joka ne oivaltaa, on merkkinoilla etulyöntiasemassa.<br /> <br /> Jyrki Kasvi<br /> <br /> Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken tutkimus- ja kehittämisjohtaja. Sat, 17 Mar 2012 15:04:00 +0200 http://www.kasvi.org/index.php?11560 15.3. Lapsen näkökulmasta netin käytön rajoittaminen on rangaistus, nattiaresti, jolla hänet suljetaan sosiaalisten verkostojensa ulkopuolelle.» Helsingin Sanomissa on keskusteltu, tulisiko vanhempien rajoittaa lasten netin käyttöä, jos lapset kohtaavat netissä ongelmia, esimerkiksi seksuaalista ahdistelua.<br /> <br /> Netin käytön rajoittaminen on vanhemmilta ymmärrettävä reaktio esimerkiksi nettiahdisteluun. Lapsen näkökulmasta netin käytön rajoittaminen on kuitenkin rangaistus, nattiaresti, jolla hänet suljetaan sosiaalisten verkostojensa ulkopuolelle.<br /> <br /> Suomalaisissa ja eurooppalaisissa kyselytutkimuksissa on todettu lasten kertovan netissä kohtaamistaan ongelmista ennemmin kenelle tahansa muulle kuin omille vanhemmilleen.<br /> <br /> Lapset eivät luota omiin vanhempiinsa nettiin liittyvissä asioissa, koska vanhempien reaktiot tuntuvat heistä epäloogisilta ja epäoikeudenmukaisilta: aikusen uhria, lasta, rangaistaan.<br /> <br /> Rajoituksia tärkeämpää on palauttaa lasten luottamus vanhempiinsa kasvattajina myös netissä. Se edellyttää vanhempien läsnäoloa lasten virtuaalisessa elämässä samalla tavoin kuin reaalimaailmassa. Lasten näkökulmasta nämä kaksi eivät ole enää erillisiä vaan vain elämää.<br /> <br /> Vanhemmilta edellytetään kykyä arvioida netin riskejä ja mahdollisuuksia ja keskustella netin turvallisesta käytöstä lastensa kanssa. Sitä on lapsen kasvattaminen nykypäivänä.<br /> <br /> Jyrki J.J. Kasvi<br /> Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke Thu, 15 Mar 2012 11:15:00 +0200 http://www.kasvi.org/index.php?11532 Pienessä maassa kaikki tuntevat kaikki. Vanhat opiskelu- ja työkaverit löytävät toisensa usein neuvottelupöydän vastakkaisilta puolilta. Tuttujen ihmisten kanssa on helppo sopia asioista. Ja sen jälkeen mennään yhdessä syömään tai saunaan tai sekä että.<br /> <br /> Tiiviit sosiaaliset verkostot ovat olleet Suomen vahvuus, mutta myös idätysalusta hyvä veli &ndash;verkostoiksi ja maan tavaksi kutsutuille ilmiöille. Vielä 1980 ja 90-lukujen Suomessa jonkin teollisuudenalan yritysten ja etujärjestöjen johto, tiedotusvälineiden edustajat, virkamiehet ja poliittiset päättäjät saattoivat verkostoitua keskenään tavoilla, jota nykyään kutsuttaisiin korruptioksi. Lainvalmistelija saattoi toimia jopa oman alansa etujärjestön luottamustehtävissä.<br /> <br /> Luottamukselliset suhteet mahdollistivat määrätietoisen politiikan ja tarvittaessa hyvinkin nopeat päätökset, kun elinkeinoelämä, media ja poliittinen päätöksenteko vetivät kulisseissa yhtä köyttä. Julkista keskustelua näiden verkostojen oikeutuksesta tai riskeistä ei kuitenkaan käyty.<br /> <br /> Suomalainen yhteiskunta on muuttunut ja avautunut viime vuosina nopeasti, nopeammin kuin kaikki ovat ehtineet omaksua uusia toimintatapoja. Esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahasotkuun sekaantuneet poliitikot ja rahoittajat olivat kohusta ilmeisen aidosti hämmentyneitä, näinhän Suomessa oli aina ennen toimittu.<br /> <br /> Vielä 2000-luvun alussa oltiin huolissaan lähinnä siitä, tarjoillaanko pienen piirin Lapin seminaarissa kokolihaa vai kiusausta, viiniä vai olutta. Edustustason tarjoiluista kun oli kirjoitettu ikäviä otsikoita. Nykyään poliitikot ja virkamiehet eivät uskaltaisi lähteä koko Lappiin, eivät ainakaan puolisoidensa kera. <br /> <br /> Epäilyttäviä kytköksiä tuottaa myös tapa haalia tunnettuja poliitikkoja ääniharaviksi erilaisiin järjestövaaleihin. Siksi valtuutettuja ja kansanedustajia näkyy paljon paitsi osuuskauppojen myös esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeiden ja seurakuntien luottamustehtävissä. <br /> <br /> Tieto kulkee luontevasti, mutta se voi kulkea myös liian hyvin. Esimerkiksi HOK-Elannon edustajistossa saa hyvän käsityksen HOK-Elannon tilanteesta ja tarpeista, mutta tunteeko kaupunginhallituksen tai kaupunginsuunnittelulautakunnan jäsenenä toimiva HOK-Elannon edustajiston jäsen yhtä hyvin myös HOK-Elannon _kilpailijoiden_ tilanteet ja tarpeet?<br /> <br /> 2010-luvun Suomi on paljon avoimempi ja läpinäkyvämpi kuin vain vuosikymmen sitten. Maan tavan ja hyvä veli &ndash;järjestelmän elintilan kuihtuminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa verkostoitumisen ja luottamuksen katoamista suomalaisesta yhteiskunnasta. Jatkossa meidän on vain opittava verkostoitumaan avoimesti ja luomaan läpinäkyviä luottamuksellisia suhteita yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. <br /> ___ Tue, 06 Mar 2012 15:16:00 +0200 http://www.kasvi.org/index.php?11522 5.3. Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää työtä ja opiskelua, ei edes työelämä.» Työstä on tullut elämän mittainen seikkailu. Siinä missä tutkinto ennen takasi turvallisen, jopa elinikäisen työsuhteen, nykyajan pätkätyöuran varrelle mahtuu useita erilaisia työnantajia ja ammatteja, joista moniin meillä ei ole koulutusta eikä pätevyyttä.<br /> <br /> Teknologian ja yhteiskunnan murroksessa vanhat ammatit katoavat, uusia syntyy, ja ammattien sisällöt muuttuvat. Yhtenä viikkona työskennellään kokoonpanolinjalla, seuraavana koulutetaan uusia työntekijöitä ja kolmantena toimitaan tuotesuunnittelun valmistettavuusasiantuntijana.<br /> <br /> Koulutus vanhenee nopeasti, eikä tutkinto takaa enää mitään. <br /> <br /> Perinteiset rajamuurit opiskelun, työelämän ja eläkkeen välillä murenevat. Opiskelun ohessa käydään töissä, työn ohella opiskellaan ja ollaan osa-aikaeläkkeellä, ja eläkkeellä pyöritetään omaa yritystä.<br /> <br /> Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää työtä ja opiskelua, ei edes työelämä.<br /> <br /> Yhä useampi huolehtii työssä käymisen lisäksi lapsistaan, vanhemmistaan tai sairaasta puolisostaan. Myös oma työkyky ja -halu vaihtelevat elämäntilanteiden mukana. Esimerkiksi depressiotoipilas ei pysty normaaliin 120-prosenttiseen työpanokseen, mutta joustava paluu työelämään ja työyhteisöön tukee kuntoutumista paremmin kuin kotona istuminen.<br /> <br /> Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan vanhat pelisäännöt sopivat huonosti nykytodellisuuteen, jossa ihmiset jatkuvasti sovittavat yhteen työn, osaamisen kehittämisen sekä itsestä ja omaisista huolehtimisen ristiriitaisia vaatimuksia. Uuden ammatin opiskelu romahduttaa helposti koko perheen talouden; omaan tai läheisten hyvinvointiin ei ole mahdollista investoida aikaa.<br /> <br /> Kun elämän joustovara otetaan illoista ja viikonlopuista, jaksaminen loppuu ennemmin tai myöhemmin. Työterveysasemien asiakkaat eli työnantajat maksavat siitä, että työntekijät selviävät työkykyisinä mahdollisimman pitkään, vaikka sitten lääkkeillä doupattuina. Vuonna 2010 jopa 434 000 suomalaista käytti Kansaneläkelaitoksen korvaamia masennuslääkkeitä. Depressio on jo yleisin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen syy. Kyse ei kuitenkaan aina ole työntekijän vaan työpaikan sairaudesta, sillä usein eläkkeelle pääsyn jälkeen depressio helpottaa.<br /> <br /> Pienenevien ikäluokkien Suomella ei ole varaa päästää ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle, jos työpaikan tai ammatin vaihtaminen voisi palauttaa työkyvyn. Valitettavasti uuden ammatin opiskelu ei ole kaikille taloudellisesti mahdollista, ja mistä masennuspotilas ottaisi työnhaun tai opiskelun vaatimat henkiset voimavarat. <br /> <br /> Seikkailu tarkoittaa uusien asioiden löytämistä ja itsensä ylittämistä. Seikkailu työelämässä päättyy kuitenkin liian usein keskeyttämiseen. Työmarkkinoille tarvitaan uusia pelisääntöjä ja rakenteita, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden ylläpitää omaa osaamistaan ja hyvinvointiaan. Se on työntekijöiden, työnantajien ja koko yhteiskunnan etu.<br /> <br /> Jyrki J.J. Kasvi<br /> <br /> Kirjoittaja on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken tutkimus- ja kehittämisjohtaja sekä Aalto-yliopiston alumni. Mon, 05 Mar 2012 11:38:00 +0200