KASVI.ORG

Avoin l�hdekoodi ja WikiLeaks

Fri, 30 Jul 2010 13:04:00 +0300

ltalehti nostaa p��kirjoituksessaan tietoverkkojen pelis��nn�t, nettisodank�ynnin ja internetin hallinnan julkiseen keskusteluun. Hyv� niin, sill� tieto- ja viestint�teknologian yhteiskunnallisista vaikutuksista on keskusteltu Suomessa aivan liian v�h�n ja liian pienill� kirjaimilla. Kansanedustajan n�k�kulmasta erityisen positiivista p��kirjoituksessa on nettiodank�ynnin ja kyberterrorismin nostaminen puolustuspoliittisen keskustelun keski��n. Esimerkiksi eduskunnan valtioneuvostolta saamissa turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa ei ole nettirintamasta juuri puhuttu eik� pukahdettu. Varuskunnat ja tykit listataan kyll� tarkasti, mutta nettipuolustuksen yksityiskohdat ovat ilmeisesti liian arkaluonteista tietoa kansanedustajille kerrottavaksi. Onneksi tied�n Suomen nettipuolustuksen olevan selontekoja paremmalla tolalla, mutta voisi siit� eduskunnallekin kertoa. On vaikea k�yd� poliittista keskustelua nettipuolustuksen resursseista ja kybersodan pelis��nn�ist�, jos ei tiedet�, miss� menn��n!

P��kirjoituksen inspiroijana on ollut Yhdysvaltain sotilasjohdon n�yryytt�nyt 92 000 sotilasraportin tietovuoto WikiLeaksiin. Vaikka Iltalehti korostaa vuotojen merkityst� vapaalle tiednv�litykselle ja demokratialle, ”tapahtunut her�tt�� kuitenkin ep�ilyn, ettei kukaan tai mik��n ole en�� tietoturvassa, jos t�llaista tapahtuu maailman tarkimmin vartioiduissakin tiedostoissa.”

Mutta miten WikiLeaks ja tietovuodot liittyv�t avoimeen l�hdekoodiin, kuten p��kirjoituksessa annetaan ymm�rt��: ”Suomi on avoimen l�hdekoodin nimiin vannovana yhteiskuntana kenties erityisen haavoittuva.”

Avoin l�hdekoodi nimenomaan mahdollistaa luottamuksellisten tietoj�rjestelmien turvallisuuden varmistamisen l�hdekoodin tasolla. Esimerkiksi Kiinan kansanarmeija k�ytt�� t�st� syyst� Linuxia tietoj�rjestelmiss��n.

Ehk� Iltalehti on sekoittannut avoimen l�hdekoodin ja avoimen julkisen datan kesken��n? Mutta ei avoin julkinen datakaan heikenn� luottamuksellisten tietojen turvallisuutta, p�invastoin. Avoin data edellytt��, ett� viranomaiset arvioivat eri tietojensa julkisuutta ja luottamuksellisuutta ja k�sittelev�t niit� sen mukaan, avaavat ne tietonsa, jotka eiv�t vaaranna kansalaisten yksityisyytt� tai yhteiskunnan turvallisuutta … ja suojaavat loput asianmukaisesti.

var addthis_pub="jkasvi";

27 ��nen GMO-sekakuoro

Mon, 19 Jul 2010 11:03:00 +0300

Euroopan unionissa ei ole p��sty sopuun geenimuunneltujen tuotantokasvien viljelyn pelis��nn�ist�. Kun ei saatu laihaa sopua eik� ole haluttu lihavaa riitaa, p��t�svalta geenimuunnellusta kasvintuotannosta ollaan siirt�m�ss� j�senmaille.

Valitettavan hyv� esimerkki siit�, ettei Euroopan Unioni ole viel� kyps� kantamaan vastuuta nimenomaan niiss� asioissa, jotka vaatisivat ylikansallista p��t�ksentekoa ja vastuun kantamista.

27 ��nen sekakuorolla ei ole samanlaista vaikutusvaltaa kansainv�lisiss� GMO-neuvotteluissa kuin yhten�isell� Euroopan Unionilla. Me olemme maailman suurin talousmahti, ja voisimme v�hitellen alkaa k�ytt�yty� sen mukaisesti! Nyt Yhdysvallat, Kiina ja Monsanton kaltaiset globaalit suuryritykset pystyv�t pompottamaan meit� mielens� mukaan.

P��t�ksenteon hajauttaminen j�senmaille johtaa k�yt�nn�ss� siihen, ett� Eurooppaan syntyy 27 erilaiset pelis��nn�t! EU-maita on sen j�lkeen helppo ved�tt�� periaattella: ”Kun kerran Suomi (tms.) sallii t�m�n, niin meid�n on Latviassa (tms.) sallittava tuo, tai meid�n maanviljelij�mme eiv�t p�rj�� kilpailussa.”

Geenimuuntelu on lis�ksi sen verran laaja ja monisyinen vyyhti, ett� lains��d�nn�n valmistelu vaatii poikkeuksellisen paljon tieteellist�, juridista ja poliittista osaamista sek� julkista keskustelua. Suomen kaltaisten pienten j�senmaiden ministeri�ill� ei v�ltt�m�tt� ole edes asianmukaiseen valmisteluun tarvittavia henkil�st�resursseja! Riskin� on, ett� p��t�ksenteko perustuu l�hinn� alan teollisuuden palkkalistoilla olevien asiantuntijoiden n�kemyksiin.

Geenimanipuloidut tuotantokasvit voivat tulevaisuudessa olla yksi avain maailman n�lk�isten massojen ruokkimiseen ja biopolttoaineiden kannattavaan tuotantoon, mutta hallitsemmeko me GMO-tekniikkaa viel� t�n� p�iv�n� riitt�v�n hyvin pysty�ksemme takaamaan GMO-tuotantokasvien viljelyn ja k�yt�n turvallisuuden?

Eik� kyse ole vain Suomesta, vaan toiminnan on oltava aukottoman turvallista my�s sellaisissa maissa, joissa turvallisuuskulttuuri ja viranomaisvalvonta eiv�t ole samaa tasoa kuin meill�. Ettei jonain p�iv�n� jouduta miettim��n, mit� tehd� esimerkiksi rikkaruohoksi �ityneelle GMO-vieraslajille, joka on immuuni torjunta-aineille? Siihen verrattuna vesihyasintti ja petovesikirppu voivat olla viel� harmittomia otuksia.

var addthis_pub="jkasvi";�

Win-win-vaalit

Fri, 16 Jul 2010 20:09:00 +0300

Eduskuntavaaleja on totuttu pit�m��n varsin tylsin� kolmen suuren puolueen piirileikkein�, vaikka todellisuudessa eiv�t ne en�� niin suuria ole. Perussuomalaiset, vihre�t ja vasemmistoliitto ovat kukin kannatukseltaan liki puolet suurista puolueista. Meid�n vaalij�rjestelm�mme vain on ollut sellainen, ett� sill� runsaalla kaksinkertaisella kannatuksella on saanut noin kolme kertaa enemm�n kansanedustajia. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa t�m�n pit�isi muuttua, kiitos uuden vaalilain, edellytt�en, ett� ensi kev��n� valittava eduskunta vahvistaa sen.

Ensi vaaleista n�ytt�� tulevan kiinnostavimmat pitk��n aikaan, sill� tiedotusv�lineet eiv�t t�ll� kertaa voi sivuuttaa kolmen suuren takana k�yt�v�� taistelua nelj�nnest� sijasta. Galluppien mukaan etenkin perussuomalaiset, mutta my�s vihre�t ovat kasvattaneet viime vaalien j�lkeen mukavasti kannatustaan.

Mielenkiintoisen kisasta tekee se, ett� vihre�t ja perussuomalaiset edustavat poliittisen arvokirjon ��rip�it�. Vaikka meid�n eduskuntaryhm�mme istuvat vanhan vasemmisto-oikeisto-asetelman perusteella istuntosalisssa vieretysten, olemme olleet nimenomaan arvokysymyksiss� eri linjoilla. Vihre�t ovat selke�sti eduskunnan arvoliberaalein ryhm�, perussuomalaiset kristillisdemokraattien rinnalla johtavia arvokonservatiiveja.

Ensi kev��n vaaleista on tulossa arvovaalit, joissa suurtenkin puolueiden on valittava puolensa. Mille arvoille me haluamme Suomen tulevaisuuden rakentaa?

Itse asiassa vaaliasetelmasta on tulossa hyvin herkullinen sek� vihreille ett� perussuomalaisille. Mit� enemm�n me kurmootamme persujen kanssa toisiamme, sit� tyytyv�isempi� meid�n kumpienkin peruskannattajat ovat. Eik� meid�n tarvitse edes kurmoottaa toisiamme, riitt�� kun luemme kannattajillemme otteita toistemme puheista ja kirjoituksista, niin ... eksoottisilta ne puolin ja toisin kuulostavat.

Jos vihreiden ja perussuomalaisten arvokisa saa molempien kannattajat liikkeelle, _molemmat_ saavat vaalivoiton ... Vihre�t ja perussuomalaiset voivat olla jopa vaalien vaalien ssuurimmat voittajat ... ja vahvoilla seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Heh.

var addthis_pub="jkasvi";

Win-win-vaalit

Fri, 16 Jul 2010 20:05:00 +0300

Melua ja maisemahaittoja

Fri, 16 Jul 2010 13:27:00 +0300

Vanhan hokeman mukaan kauneus on katsojan silmiss�. Harvoin se pit�� yht� hyvin paikkansa kuin tuulivoimaloista keskusteltaessa. Toisten mielest� tuulivoimalat pilaavat maisemat, toisten mielest� tuulivoimapuistot ovat pikemminkin n�ht�vyyksi�. Toisten mielest� tuulivoimaloiden melu on siet�m�t�nt�, toiset eiv�t kuule voimalan juurellakaan kuin vienoa huminaa.

Tuulivoima ei ole tietenk��n uusi keksint�, eiv�tk� nykyajan tuulivoimapuistot ole suinkaan maailman ensimm�isi�. Esimerkiksi Lassithin yl�tasangolla Kreetalla on ollut parhaimmillaan jopa 10.000 tuulivoimalla toiminutta pumppua, jotka pumppasivat vett� varastoihin ja pelloille. Vaikka suurin osa n�ist� tuulipumpuista on jo hyl�tty, ne houkuttelevat edelleen (Diktin luolan lis�ksi) paikalle kymmeni� turistibusseja joka p�iv�!

Lassithia reunustavilla vuorilla on my�s vanha ”tuulivoimapuisto”. Tuuliseen solaan on rakennettu kivest� rivi tuulimyllyj�, joissa Lassithissa viljelty vilja jauhettiin. Yhdenn�k�isyys muutaman kilometrin p��ss� sijaitsevaan nykyaikaiseen tuulivoimapuistoon on silmiinpist�v�. My�s n�m� vanhat tuulimyllyt on n�ht�vyys, jota katsomaan turistibussit tuovat ihmisi�.

var addthis_pub="jkasvi";�

Oikeus rakastaa

Fri, 09 Jul 2010 10:06:00 +0300

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan P�ivi R�s�sen blogitus viime lauantain v�kivaltaisesta hy�kk�yksest� Pride-kulkuetta vastaan on h�mment�v�� luettavaa. Toisaalta R�s�nen tuomitsee iskun, mutta toisaalta h�n my�s ymm�rt�� iskua vastareaktiona arvoliberalismille: ”Voiko Pride-kulkuetta vastaan tehdyn typer�n hy�kk�yksen tulkita my�s vastareaktioksi poliittisen eliitin voimakkaalle arvoliberalistiselle kehitykselle? ”

R�s�sen ja kristillisdemokraattien asenne seksuaaliv�hemmist�jen oikeuksia kohtaan k�y hyvin ilmi h�nen edellisest� blogituksestaan: ”Kristillisdemokraattien tavoitteena on s�ilytt�� avioliitto miehen ja naisen v�lisen�. Olemme valmiit taistelemaan t�ss� asiassa.”

Kannattaa varoa, millaisia taistelukehotuksia esitt��, joku voi ottaa ne tosissaan.

Pohjat vet�� kuitenkin perussuomalaisten puheenjohtajata Timo Soini, joka aamun Hesarissa (ei l�ytynyt nettiversiosta) rinnastaa lapsiin kohdistuvan v�kivallan (nuorin kaasuiskun kohteeksi joutunut henkil� oli 11-kuukautta vanha) turkistarhaiskuihin (pahimmillaan el�inr��kk�yst�) ja puoluekokoush�irik�intiin (rajoittaa kokoontumisvapautta).

Eiv�tk� Pride-iskun tekij�t saati P�ivi R�s�sen ja Timo Soinin kaltaiset kokeneet poliitikot ymm�rr�, mit� heid�n valitsemansa tien p��ss� on? T�n� vuonna pippurikaasua, ensi vuonna tiiliskivi� Baltian tapaan, 10 vuoden kuluttua marssijoiden hakkaamisestsa huolehtii Ven�j�n tapaan poliisi, ...

Ei tarvitse menn� 70 vuotta kauemmas historiaan, kun seksuaaliv�hemmist�j� tapettiin Euroopassa teollisesti. Pinkist� kolmiosta ei ole turhaan muodostunut homoseksuaalien kansalaisoikeuksien tunnus.

Haluavatko seksuaaliv�hemmist�jen yhdenvertaisia oikeuksia vastustavat arvokonservatiivit todella samaistua n�ihin esikuviin?

Jos jokin on oikeuksista t�rkein, niin oikeus rakastaa. Jos me riist�mme sen homoilta ja muilta seksuaaliv�hemmist�ilt�, me riist�mme sen samalla kaikilta muiltakin.

var addthis_pub="jkasvi";�

Paperikautinen fossiili

Mon, 05 Jul 2010 15:47:00 +0300

Historiassa puhutaan kivikausista ja rautakausista, mutta eduskunnassa elet��n paperikaudella. Vaikka hallituksen esityksi� ei en�� jaeta istuntosaliin, salin p�ydill� on varovasti ynn�ten 10-20 metrin paperipino. Ja jokaisen p�yd�n alla on roskis, johon edustajat jatkuvasti tyhjent�v�t p�yt��ns�.

Valiokuntien p�ydill� on 50 metrin pino lis��, edustajien, avustajien ja virkaihmisten ty�huoneista ja kotikonttoreista puhumattakaan. Kopiokoneet ja printterit laulavat, ja ker�yspaperiastiat paukkuvat.

Tarvitsemansa tiedon etsiminen huojuvista paperipinoista on toivoton teht�v�, mutta siihen on totuttu niin ettei vaihtoehtoja osata kaivata. Toimintatapoja ja kulttuuria on vaikea muuttaa.

Sen sijaan Virossa koko lains��d�nt�prosessissa on valmistelun aloittamisen j�lkeen vain yksi vaihe, jossa lakiesitys on paperilla – se kun presidentti vahvistaan lain allekirjoituksellaan. S�hk�isen k�sittelyn ansiosta lakien valmistelu on Virossa my�s t�ysin avointa, kansalaiset voivat netiss� seurata lain etenemist� alusta loppuun asti. Keskener�isist� asioista on mahdotonta olla puhumatta!

Jokainen voi p��tell�, kumpi toimintatavoista, suomalainen vai virolainen on avoimempi ja kustannustehokkaampi.

T�n� kev��n� eduskunnassa otettiin k�ytt��n s�hk�inen ty�p�yt�, johon mm. eduskuntaryhm�t ja valiokunnat kokoavat vireill� oleviin asioihin liittyv�t asiakirjat. Siit� ei ole kuitenkaan kokouksissa mit��n hy�ty�, koska l�pp�rien k�ytt� on t�ysitunnoissa ja valiokunnissa kielletty! Istuntosalissa on wlan-kentt� ja jokaisella paikalla on l�pp�rin virtal�hde tyhj�n panttina.

Ei sill�, ett� kukaan ryhtyisi raahaamaan eduskunnan vanhoja l�pp�reit� pitkin taloa. Eduskunnan l�pp�rit k�ynnistyv�t ja toimivat niin tahmeasti, ett� niist� olisi kokouksissa enemm�n haittaa kuin hy�ty�. Moni edustaja onkin hankkinut omilla rahoillaan kevyemm�n ja nopeamman minil�pp�rin ja k�ytt�� sit� kaikkialla muualla paitsi istunnoissa ja valiokunnissa. Sen verran pit�� kunnioittaa omaa ty�t��n, ettei tuhlaa ty�aikaanssa ep�kurantteihin ty�v�lineisiin jos ei ole pakko (kuten kommunikaattorin kanssa).

EU-parlamentti on p��tt�nyt hankkia kaikille MEPeille iPadit. Kokousty�skentelyyn eli s�hk�isten asiakirjojen lukemiseen ja taustatietojen hakuun iPad sopii todenn�k�isesti erinomaisesti, muistiinpanojen tekemiseen ja kirjoittamieen huonommin.

Kansanedustajan ihannety�v�lineen vaatimuslista on haastava, eik� kaikkea v�ltt�m�tt� saa samoissa kuorissa. Mutta kai sit� haaveilla saa:
Edullinen yll�pit�� (hankintahinta voi olla korkeampi, sill� todelliset kustannukset syntyv�t yll�pidosta)Kevyt (hy�tyj� tulee vasta kun niit� kannetaan jatkuvasti mukana)Hyv� akkukesto (kokoukset ovat pitki�)Asiakirjojen lukemiseen riitt�v�n hyv� n�ytt� (tulostuskulujen minimoimiseksi)Nopeat langattomat tietoliikenneyhteydet (eduskunnassa ja tien p��ll�)Riitt�v�sti laskentatehoa (ettei ty�aikaa mene odotteluun)Tarpeita vastaavan ohjelmavalikoiman ajan tasalla olevat ohjelmaversiot (ei esim. vanhentuneita selaimia ja lis�osia)

var addthis_pub="jkasvi";�

Superlobbari

Sun, 27 Jun 2010 11:03:00 +0300

Poliittisen p��t�ksenteon ja edunvalvonnan v�liss� on pidett�v� selv� hajurako. Muuten kansalaiset eiv�t voi luottaa p��t�ksenteon riippumattomuuteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa entisill� senaattoreilla on kahden vuoden karenssi, ennen kuin he saavat lobata entisi� kollegoitaan kongressissa.

Suomessa ei ole virallista lobbarirekisteri� kuten EU-parlamentissa ja Yhdysvaltain kongressissa, mutta se ei tarkoita sit�, ettei meill� olisi lobbareita. Vain pelis��nn�t puuttuvat. Vihre�t ovatkin vaatineet ainakin entisille ministereille v�hint��n vuoden kest�v�� karenssia, ennen kuin he saisivat toimia lobbareina. Entisill� ministereill� on valmistelutietoa ja suhteita, jotka vaarantavat p��t�ksenteon riippumattomuuden ja antavat heille etuly�ntiaseman muiden eturyhmiin verrattuna.

Kansanedustaja ex-p��ministeri Matti Vanhasen (kesk) siirtyminen Perheyritysten Liiton toimitusjohtajaksi alleviivaa lobbarien ja poliitikkojen suhteen pelis��nt�jen puuttumista.

Matti Vanhasen hallitukset ovat kuunnelleet Perheyritysten Liiton toiveita tarkalla korvalla. Esimerkiksi Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin useita Perheyritysten Liiton lobbaamia tavoitteita, t�rkeimp�n�: ”Perheyritt�jyyden edist�miseksi poistetaan perint�- ja lahjaverotus kokonaan yritysten sek� maa- ja mets�tilojen sukupolvenvaihdoksilta.”

Ensi vaalien j�lkeen Perheyritt�jien Liiton hallitusohjelmatavoitteita kuunnellaan todenn�k�isesti viel� tarkemmin, sill� p�yd�n toisella puolella on hallitusneuvottelijoiden vanha tuttu ja kollega, joka vain vuotta aiemmin istui itse p��ministerin�. Toivottavasti muut n�k�kulmat eiv�t j�� jalkoihin.

var addthis_pub="jkasvi";�

Erikoinen tapaus

Fri, 25 Jun 2010 13:25:00 +0300

T�rm�sin toissap�iv�n� blogini kommenteissa h�mment�v��n viestiin:

”Mielenkiintoinen oli juuri tietoon tullut Jyrki Kasvin avaus p��sty��n eduskuntaan: ’ Voiko taksiseteli� k�ytt�� m�kkimatkaan Keski-Suomeen? ’ Ja vastaus oli ett� voi k�ytt��.”

Olin �im�n k�ken�, siis mit� h�! Eih�n minulla edes ole Keski-Suomessa kes�m�kki�. Eik� eduskunnassa minun (ja Halmeen) aikana ole k�ytetty taksiseteleit�.

Jutussa ei ollut l�hdett�, mutta Google vei Suomi24:n perussuomalaiset-keskusteluun. Siell� esitettiin sama v�ite, l�hteen� linkki MTV:n nettisivuille. Maikkarin sivuilla kerrottiin edesmenneen Tony Halmeen postuumista Testamentti-kirjasta, jossa Halme kertoo jonkun edustajan kyselleen mahdollisuutta matkustaa eduskunnan taksiseteleill� kes�m�kille Keski-Suomeen. Kuka, miss� ja koska, se ei k�ynyt jutusta ilmi. En tunnistanut itse�ni, ja jatkoin googlaamista.

Lopulta google opasti kokoomuksen Verkkouutisten sivuille, jossa todetaan:

”Testamentin mukaan Jyrki Kasvi (vihr.) olisi tiedustellut, voiko h�n k�ytt�� taksiseteleit� menness��n m�killeen Keski-Suomeen. Vastaus oli my�nt�v�.”

En viel�k��n tunnistanut itse�ni ja aloin ihmetell�, mist� ihmeest� mahtoi olla kysymys.

Ja vaikka olisin jotain tuollaista kysynyt, vastaus ei miss��n tapauksessa olisi voinut olla my�nt�v�. Eduskunnan taksink�ytt�ohje on (t�ss� suhteessa) hyvin yksiselitteinen. Eduskunnan taksikorttia voi k�ytt�� edustajan toimeen liittyviss� ajoissa p��kaupunkiseudulla. Lis�ksi taksia voi k�ytt�� muualla Suomessa kodin ja l�himm�n lento- ja rautatieaseman tai linja-autoaseman v�lisiin matkoihin silloin, kun ollaan matkalla t�ysistuntoon, valiokunnan kokoukseen tai on kyse eduskunnan virallisesta matkasta. Taksimatka saa maksaa enint��n 50€.

Taksiohjeiden muistelu palautti mieleen, milloin olimme olleet Halmeen kanssa tilanteessa, jossa taksin k�yt�st� ylip��t��n keskusteltiin: uusien kansanedustajien perehdytyksess� kev��ll� 2003.

En muista tuota kysymyst�, mutta sen muistan, ett� perehdytyksess� keskusteltiin pitk��n siit�, miten edustajan toimeen liittyv� ajo m��ritell��n, ja mik� on kodin ja l�himm�n aseman v�list� ajoa. Kaikki uudet edustajat halusivat olla pelis��nn�ist� varmoja, koska lehdist� seuraa edustajien taksiajoja v�hint��n yht� tarkkaan kuin heid�n puheitaan t�ysistunnoissa. Nimimerkill� Kokemusta On.

Olen voinut hyvinkin kysy�, rinnastetaanko kes�asunto kotiin eli saako taksia k�ytt�� p��st�kseen kes�m�kilt� l�himm�lle pikavuoropys�kille (selvennykseksi sanottakoon, ett� _en_ ole kertaakaan k�ytt�nyt taksia t�h�n tarkoitukseen, en Keski- enk� Kaakkois-Suomessa, jossa m�kkini on). Siihen vastaus olisi voinut ollut my�nt�v�.

Tony Halmeen on t�ytynyt ymm�rt�� kysymys ja vastaus v��rin, koska h�nen kirjassa esitt�m��ns� kysymykseen vastaus olisi ollut ehdottomasti kielteinen.

Nyt tuo v��r� k�sitys kiert�� tiedotusv�lineiss� ja nettikeskusteluissa, enk� voi muuta kuin korjata sen joka paikassa, jossa se tulee vastaan.

var addthis_pub="jkasvi";�

Kansalaisoikeudet kuuluvat kaikille

Tue, 22 Jun 2010 12:54:00 +0300

Yksityisyyden ja sananvapauden suhde on tunnetusti j�nnitteinen. Viime kuukausina on asetettu vastakkain esimerkiksi Google Streetviewn ilmaisun vapaus ja Googlen kamera-autojen kuviin joutuneiden ihmisten yksityisyys. Siin� keskustelussa yksityisyys on mennyt vahvasti sananvapauden edelle. Sen sijaan kun on kyse poliitikon el�m�st�, sananvapaus on ollut usein yksityisyytt� vahvempi perusoikeus.�

Esimerkki t�st� saatiin viime viikolla, kun korkein oikeus antoi tuomionsa Susan Ruususen P��ministerin Morsian –kirjasta ja m��ritteli suomalaisen poliitikon yksityisyyden rajat – edellytt�en, ettei joku kiistan osapuolista valita p��t�ksest� Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen.�

Korkeimman oikeuden laintulkinnan mukaan kaikki muu johtavan poliitikon el�m�ss� on julkista, paitsi sukupuoliel�m�. Kaikki muu P��ministerin Morsian –kirjassa oli korkeimman oikeuden mielest� laillista, paitsi tiedot Matti Vanhasen sukupuoliel�m�st� ja ”intiimeist� yksityisist� tapahtumista”. Korkeimman oikeuden k�sitys erosi alemmista oikeusasteista silt� osin, ett� my�s Vanhasen lasten el�m�st� sai korkeimman oikeuden mielest� kertoa julkisuudessa.
Ja t�m�nkin rajauksen on joissain puheenvuoroissa huolehdittu rajoittavan sananvapautta. Ilmeisesti my�s poliitikon sukupuoliel�m�n yksityiskohdat pit�isi voida julkaista.

Ei pid� ihmetell�, miksi niin harva haluaa l�hte� mukaan politiikkaan.�

Vaikka olen poliitikkona j��vi ottamaan kantaa, teen sen silti. Suomeen omaksuttu amerikkalainen nollalinja poliitikkojen yksityisyyteen menee mielest�ni liian pitk�lle. Poliitikotkin ovat ihmisi�, ja kansalaisoikeudet koskevat my�s heit�. Sen sijaan kannatan manner-eurooppalaista k�sityst�, jonka mukaan vain poliitikon luottamusteht�vien hoitoon vaikuttavat asiat ovat julkisia.�

Tai sitten sananvapauden on ulotuttava my�s muihin vallank�ytt�jiin, esimerkiksi nelj�nnen valtiomahdin edustajien yksityisel�m��n.�

var addthis_pub="jkasvi";�